Miten Linnan juhlien selostajat voivat muistaa kaikkien juhlavieraiden tittelit, avecit ja kotipaikat? Tätä moni juhlien katsoja ihmettelee joka itsenäisyyspäivä. Ylen tuottaja Markus Liimatainen avaa MTV Uutisille itsenäisyysjuhlan teknisiä saloja.
Linnan juhlien ensimmäiset kutsut saavuttivat tänään vastaanottajansa. Muutama juhlavieras kummasteli ja naureskelikin sosiaalisessa mediassa kutsun yhteydessä tullutta pientä korttia.
Vaatimattoman näköinen pahvinpalanen on kuitenkin juhlien sujuvuuden kannalta elintärkeä. Kortissa juhlavierasta pyydetään täyttämään nimensä, tittelinsä, puolisonsa nimen ja paikkakuntansa.
Miksikö? No sitä varten, että Yleisradion selostajat, kuten Jussi-Pekka Rantanen ja Ella Kanninen, pysyisivät kärryillä siitä, kuka kansanedustaja, taiteilija tai yrityspamppu presidenttiparia milloinkin kättelee.
Lunttilappu auttaa
Eräs anonyyminä pysyttelevä juhlavieras kommentoi kutsua Facebookissa näin:
– Jos muuten olette äimistelleet Ylen selostajien uskomatonta kykyä tunnistaa kättelyjonosta jokainen taiteilija, valtiosihteeri, tutkija, päätoimittaja ja Ikaalisten K-kauppias, salaisuus on piinkovan ammattitaidon ohella tämä kutsussa seuraava lunttilappu.
Kortti on siis yleläisten ehdoton salainen ase.
Vaatimattomalta näyttävä presidentin kutsun liite on elintärkeä juhlien selostajille.
Lue myös: Nyt kannattaa käydä kirjeposti tarkasti läpi – kutsut Linnan juhliin alkavat saapua tasavallan merkkihenkilöille ja ansioituneille
"Varoittajat" pitävät lukua vieraista
MTV Uutiset tavoitti Ylen Linnan juhlien tuottajan Markus Liimataisen kommentoimaan juhlaillan tiedonvälitystä.
– Olemme tehneet tässä asiassa jo vuosikausien ajan loistavaa yhteistyötä presidentin kanslian kanssa, hän kiittelee.
Kaikessa lyhykäisyydessään proseduuri menee näin: Esittelykortit otetaan vastaan Presidentinlinnan ovella, ja vieraat tunnistautuvat henkilöpapereiden avulla.
Sitten kortit kulkevat ala-aulan narikassa päivystävän kanslistin kautta ensimmäisille Ylen "varoittajille", jotka päivystävät Linnan Atrium-salissa. He taasen välittävät informaation eteenpäin toisille varoittajille, jotka seuraavat tilannetta Valtiosalissa aitiopaikalla, presidenttiparia vastapäätä.
– Selostajat voivat sitten päättää, kumpia varoittajia he selostaessaan kuuntelevat, itsekin "varoitusketjussa" häärinyt Liimatainen valottaa.
Tunnistamista helpotetaan urheilutermein
Viestintä varoittajien, selostajien ja ohjaajan välillä on niukkaa, mutta selkeää ja tiivistä, Liimatainen kertoo.
– OIemme turvautuneet urheilutermeihin: kun vieraat saapuvat Valtiosalin kynnykselle, olemme tavanneet ilmoittaa, että nyt he ovat "havuilla" – eli siis viittä vaille presidenttiparin edessä.
Useimmiten varoittajat pitävät juhlaparit järjestyksessä naisvieraiden tuntomerkkien avulla.
– Miehet ovat kuitenkin keskimäärin aina "pingviiniasussa", Liimatainen sanoo viitaten miesvieraiden tyypilliseen frakkiasuun.
Naisilla on sen sijaan puvuissaan enemmän väriä.
– Toisin sanoen ohjeistamme toisiamme vaikka tunnusmerkeillä "nainen punaisissa".
Tunnistamista helpottaa välillä myös se, että toisinaan saman alan ihmiset saattavat saapua presidentin eteen yhtenä rykelmänä.
– Välillä sieltä saattaa tulla kerralla isompikin satsi jääkiekkoilijoita tai kansanedustajia, mikä tietysti antaa vähäsen aikaa hengähtää.
Intensiivistä touhua, jossa inhimillisen kömmähdysen riski aina läsnä
Linnan juhlien varoittajan tehtävä on intensiivistä ja nopeatempoista touhua.
– Ei siinä oikein ehdi edes vesihörppyä ottaa, Liimatainen naurahtaa.
Keskimäärin tietoketju toimii kuitenkin ilman suurempia katkoksia, vaikka inhimillisten virheiden mahdollisuus on aina läsnä.
Linnan juhlien vieraathan eivät tunnetusti saavu presidentin eteen ennalta sovitussa järjestyksessä – poislukien kättelyn aloittavia sotaveteraaneja ja Mannerheim-ristin ritareita.
– Tietenkin kömmähdyksiä voi tapahtua: vaikka vieraissa olisi tuttujakin julkkiksia tai kansanedustajia, saattavat he juhlatamineissa näyttää erilaisilta.
Kaikkein eniten viestintää on kuitenkin helpottanut varoittajien, ohjaajan ja selostajien jatkuva yhteydenpito.
– Aiemmin vieraiden tiedot välitettiin eteenpäin käsin. Nykyään tätä ei tarvitse tehdä.