Erikoinen tilanne: Lastensuojeluilmoituksia vähemmän siellä, missä avun tarve voi olla suurin

Kunnissa, joissa on enemmän työttömyyden kaltaisia sosioekonomisia ongelmia, tehdään vähemmän lastensuojeluilmoituksia.

Tutkimuksen mukaan myös suurten tuloerojen kunnissa havaittiin, että ilmoituksia tehdään vähemmän. Pienempien tuloerojen kunnissa ilmoituksia tehdään useammin.

THL:n mukaan tämä tarkoittaa sitä, että apua tarjotaan usein vähemmän siellä, missä tarve voi olla suurin.

– Esimerkiksi korkean työttömyyden kunnissa ilmoituskynnys on tutkimuksen mukaan korkeampi, mikä voi johtaa siihen, että apua tarvitsevat lapset jäävät ilman tarvitsemaansa tukea, Itä-Suomen yliopiston professori Timo Toikko sanoo tiedotteessa.

Lue myös: Vaihtoehdot vähissä lastensuojelun sijaishuollossa – hinnat karkaamassa pilviin

Tutkimuksen mukaan epätasa-arvoisuus on merkittävä ongelma suomalaisessa sosiaalihuoltojärjestelmässä.

– Epätasa-arvoisuus lisää haavoittuvien perheiden ja lasten syrjäytymistä. Kuntakohtaiset erot asettavat kansalaiset myös eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat, Toikko sanoo.

Taloudellinen tuki vähentää tarvetta

Tutkimuksessa selvisi myös, että hyvinvointialueen myöntämä täydentävä toimeentulotuki voi tehokkaasti vähentää lastensuojelun tarvetta. Sen saatavuudessa on kuitenkin merkittäviä alueellisia eroja.

Lisäksi kunnat, jotka panostavat enemmän perheiden taloudelliseen tukeen ja ehkäiseviin palveluihin, pystyvät parhaiten vähentämään lastensuojelun tarvetta. Samalla lievenee myös köyhyyden ja lastensuojelun välinen yhteys.

THL:n tiedotteessa sanotaan, että kunnissa tulisi arvioida lastensuojelun toimien kustannusvaikuttavuutta.

– Kustannusvaikuttavuuden selvittäminen antaa päätöksentekijöille tärkeää tietoa siitä, miten ennaltaehkäiseviin toimiin sijoitetut varat voivat säästää kustannuksia ja vähentää lastensuojelun tarvetta pitkällä aikavälillä, THL:n johtava asiantuntija Timo Ståhl sanoo tiedotteessa.