Putous on tehnyt suomalaista tv-historiaa, luonut puheenaiheita ja naurattanut miljoonia suomalaisia. Menestystarina saa jatkoa 20. tammikuuta, kun televisioruudun täyttävät jälleen tutut sinipaitaiset näyttelijät.
Kahdeksan kautta hulvatonta sketsiviihdettä, 64 jaksoa, 96 tuntia live-show’ta, satoja sinisiä kauluspaitoja ja kymmeniä ikimuistoisia sketsihahmoja. Niistä on tehty suomalaisten rakastama viihdeohjelma Putous.
Sinipaitaiset näyttelijät juoksevat lavalle valkoiset tossut jaloissaan. Näky, jonka lähes jokainen suomalainen tunnistaa. Kansa on saanut nauttia Putouksen suorasta sketsiviihteestä jo kahdeksan kauden verran – ja yhdeksäs kausi tekee jo ryminällä tuloaan.
Mutta mistä tarina sai alkunsa?
Vuosina 2006–2008 Yle esitti sketsiohjelma Läpivetoa. Siinä esiintyivät tunnetut näyttelijät Kari Hietalahti, Elina Knihtilä, Jukka Rasila, Jaakko Saariluoma ja Petteri Summanen.
Elävän yleisön edessä kuvattu ja suorana lähetyksenä esitetty sketsisarja voitti parhaan komediasarjan Venla-palkinnon vuonna 2008.
TIESITKÖ? Ylellä vuosina 2006-2008 esitetty Läpiveto-sketsiohjelma oli Putouksen suuri innoittaja. Ohjelman tuottaja Tuomas Summanen halusi valjastaa ajatuksen suorasta sketsiohjelmasta yhä suuremmaksi. Syntyi Putous.
Kun Läpiveto loppui suosionsa huipulla, jäi ohjelman isä Tuomas Summanen miettimään, voisiko idean suorasta sketsiohjelmasta valjastaa yhä suuremmaksi ja suunnata ohjelman koko perheelle.
– Sketsiviihteen tekeminen oli tekijöilleen hauskaa ja kaiken sen tosi-tv:n keskellä se toi jotain uutta televisioihin. Halusin kasvattaa suoran sketsiohjelman ideaa, joten otin yhteyttä Maikkariin, Summanen muistelee.
Ei aikaakaan, kun MTV3 tilasi Summaselta ison koko perheen komediaohjelman, jossa olisi valtavasti näyttelijöitä ja joka edustaisi uutta tuoretta formaattia.
– Maikkari antoi minulle vapaat kädet. Kanavalla oli valtava luottamus siihen, että ohjelmasta tulee suosittu. Käärin hihat ja aloin kasata tiimiä, Summanen kertoo.
Läpiveto-ohjelmassa näyttelivät muun muassa Jaakko Saariluoma, Elina Knihtilä, Jukka Rasila ja Petteri Summanen, jotka siirtyivät myöhemmin Putoukseen. Petteri Summanen ohjasi Putouksen toisen ja kolmannen kauden.
Konkareita ja keltanokkia
Ensimmäiseksi Summanen soitti ystävälleen Jani Volaselle, joka alkoi ohjata ja käsikirjoittaa sketsiohjelmaa.
Volasen ja Summasen kokoama näyttelijäpaletti koostui Läpiveto-ohjelmasta tutuista näyttelijöistä Elina Knihtilästä, Kari Hietalahdesta, Jukka Rasilasta ja Jaakko Saariluomasta. Lisäksi Volanen toi ohjelmaan uusia näyttelijänimiä.
Nuoret näyttelijälupaukset Eero Ritala, Krista Kosonen, Riku Nieminen ja Aku Hirviniemi olivat vielä tuolloin suurelle yleisölle tuntemattomia nimiä.
– Halusimme tietoisesti nostaa esiin komiikan konkareiden lisäksi täysin uusia kasvoja. Tämä osoittautui myöhemmin hyväksi komboksi, Summanen toteaa.
Siihen mennessä teatteria ja muutamien tv-sarjojen sivurooleja tehnyt 26-vuotias Aku Hirviniemi ei miettinyt kauaa ohjelmaan mukaan lähtemistä.
– Olen aina pitänyt sketsiviihdettä suuressa arvossa. En voinut jättää tarjousta väliin, Hirviniemi sanoo.
Kun tiimi oli koossa, alkoi vuoden mittainen suunnittelu. Työryhmä loi yhdessä ohjelmaformaatin ja käsikirjoitti sketsejä. Alusta asti oli selvää, että formaatti syntyy näyttelijöiden ja tuotantotiimin yhteistyönä.
– Me näyttelijät toimme jokaiseen palaveriin kolme ideaa, joita sitten pallottelimme. Parhaat ideat lähtivät jatkokäsittelyyn ja loput roskiin. Live-sketsit, viikkokatsauksen ja ennakkoon kuvatut insertit käsikirjoitimme tarkasti jo alusta asti, mutta esimerkiksi sketsihahmokilpailussa ja tulikokeessa oli enemmän improvisaation varaa. Putousta voisi kuvailla komedian sillisalaatiksi, Hirviniemi sanoo.
Kun työryhmä aloitti Putouksen suunnittelemisen, ei ohjelmalla ollut vielä nimeä. Summasen mukaan Putous-nimeen päädyttiin järjestämällä nimikilpailu, jonka voitti näyttelijä Jukka Rasilan ehdotus.
– Muistan, että pyörittelimme ohjelman nimeä yhdessä. Eero Ritala ehdotti ohjelman nimeksi ’Saksa-show’ta’. En muista, mistä nimiehdotus tuli, mutta oli niitä paljon huonompiakin. Loppujen lopuksi nimeksi tuli Putous. Sillä haluttiin parodioida reality-ohjelmia, joiden ideana oli, että aina yksi kilpailija putoaa pelistä pois, Hirviniemi muistelee.
Hyppy tuntemattomaan
Yhdeksäs tammikuuta vuonna 2010 MTV3 esitti Putouksen ensimmäisen suoran lähetyksen. Se oli monille näyttelijöille ja ohjaaja Volaselle ensimmäinen suora lähetys. Kun lähetysvalot syttyivät ja kamerat alkoivat pyöriä, ei työryhmällä ollut muuta vaihtoehtoa kuin heittäytyä tuntemattomaan.
– Kenelläkään meistä ei ollut käsitystä siitä, onnistuuko ohjelma vai ei. Prosessi meni aika lailla niin, että hyppäsimme kylmään veteen ja katsoimme, mitä tapahtuu. Kaikkien yllätykseksi ohjelmasta pidettiin, Summanen sanoo.
– Muistan suorien lähetysten jännityksen. Näin esimerkiksi painajaisia Jussi-laulusta, joka minun piti opetalla ulkoa ja esittää suorana, Hirviniemi sanoo.
Putouksen ensimmäinen tuotantokausi keräsi MTV3-kanavalla keskimäärin 556 000 katsojaa. Korkeimmat katsojaluvut sai sarjan avausjakso, jota seurasi 669 000 katsojaa.
Yksittäinen katsojapiikki tehtiin kauden päätösjakson lopussa, jolloin selvisi Vuoden sketsihahmo -kilpailun voittaja. Tuolloin katsojia oli parhaimmillaan 789 000.
Vaikka katsojaluvut eivät yltäneet vielä ensimmäisellä kaudella sen hetken suosituimpien tv-ohjelmien, kuten Tanssii Tähtien Kanssa tai X Factor -ohjelmien tasolle, muotoutui Putoukselle nopeasti oma fanikuntansa.
– Formaatissa ei sinänsä ollut hirveästi uutta. Laitoimme komiikan elementtejä sekaisin. Improvisaatiota on tehnyt jo vuosikausia, samoin sketsiviihdettä. Putous onnistui suurimmaksi osaksi näyttelijöiden ansiosta. Huonolla roolituksella Putouksen tarinaa ei olisi tullut, Summanen sanoo.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Hirviniemen mukaan kukaan tuotannosta ei osannut vielä ensimmäisellä kaudella ennustaa, että ohjelmasta tulisi niin suuri menestys tulevilla kausilla.
– Muistan, kun raapustimme Eero Ritalan kanssa sketsiä erään kahvilan nurkassa ennen koko ohjelman alkua ja mietimme, että katsookohan tätä kukaan, Hirviniemi sanoo.
Sketsihahmokisan suosio yllätti
Putouksen odotetuinta antia lienee jo legendaksi muodostunut sketsihahmokisa, jota varten näyttelijät valmistautuvat kuukausia ennen suoria lähetyksiä.
Eri näyttelijäkokoonpanoilla pyörineessä ohjelmassa on ehditty vuosien varrella nähdä toinen toistaan hulvattomampia sketsihahmoja Suomen eturivin koomikoiden näytteleminä. Osa ensimmäisen kauden sketsihahmojen hokemista elää yhä vahvoina.
Esimerkiksi Hirviniemen sketsihahmo Marja Tyrnin hokemiin kuuluivat muun muassa Suut makiaks! ja Ihanaa Suomen kansa!
Riku Niemisen ensimmäinen sketsihahmo Kete Rahkonen Karjalohjalta oli isänsä poika.
Hänen tunnetuimmat hokemansa olivat: "Piimää, Pontikkaa ja Penaltyshot!", "Maijahii, maijahoo, maijahuu, maijaho-ho!", "Isänsä poika – seo' isäsä poika!"
Krista Kososen sketsihahmo Raisa Reikänaama oli rypsi -ja rapsiöljynmaistaja Raisiosta. Hänen hokemansa olivat: "Elä käy ehottelee", "Kyllä mie miehet tiiän", "Hyyyi".
Sketsihahmokisan suosio yllätti koko työryhmän, mukaan lukien myös itse näyttelijät. Ideana oli tuoda lavalle sketsihahmoja, jotka eivät olleet koskaan päässeet yhteenkään sketsiin mukaan.
– Demosimme eräässä tuotantopalaverissa kanavan vastaaville tuottajille Matti Pauniolle ja Sari Valtaselle ohjelmaa. Esityksen jälkeen Paunio ja Valtanen sanoivat meille, että sketsihahmokisasta voi tulla isompi kuin uskoimmekaan. Ja niinhän siitä sitten tulikin, Hirviniemi sanoo.
Hirviniemen ensimmäinen sketsihahmo Marja Tyrni syntyi hetken mielijohteesta. Ensimmäisiä sketsihahmoja ei suunniteltu vielä samalla pieteetillä kuin nykyisin.
Kansa kuitenkin rakastui Hirviniemen Marja Tyrniin, joka voitti lopulta parhaan sketsihahmon tittelin. Tortunhuuruisista vitseistään tunnettua sketsihahmoa kysytään yhä keikoille.
– Otin puvuston rekistä hirveimmät vaateet ja rumimman peruukin. Katsoin, että kukaan muu mies ei ollut keksinyt esittää naista. Pynttäsin itseni Marja Tyrniksi ja esittelin muille näyttelijöille hahmoni vähän häpeissäni. Kollegat tykkäsivät hahmosta, joten lähdin kehittelemään hahmoa eteenpäin. Meillä oli aina tapana auttaa toisiamme hahmojen kehittelyssä. Esimerkiksi Jukka Rasila keksi, että Marja Tyrni voisi olla kotoisin Turun Pallivahasta.
1:29
Miljoonan rajapyykki rikki
Toiselle Putous-kaudella ohjelman tähtikaarti muuttui melkoisesti. Jaakko Saariluoma siirtyi näyttelijöiden joukkoon ja hänen tilalleen juontamaan pestattiin näyttelijä Ville Myllyrinne. Uusina näyttelijöinä mukaan tulivat Joanna Haartti, Iina Kuustonen ja Jussi Vatanen.
– Yllätyin, kun minua pyydettiin mukaan Putouksen toiselle kaudelle. Olin katsonut ensimmäistä kautta kotisohvalta ja ajattelin, että jos minua joskus kysyttäisiin ohjelmaan, olisi pakko lähteä mukaan, Vatanen sanoo.
Vuosien varrella Putous on kokenut useita muutoksia. Ohjelmaa on pystytty muuttamaan ja päivittämään yhä eheämmäksi paketiksi.
– Putous oli niin hullu ja rohkea idea. Nyt jälkeenpäin olen miettinyt, että Maikkari otti melkoisen riskin, kun se otti Putouksen ohjelmistoonsa. Onneksi se riski kannatti, Jussi Vatanen sanoo.
Toisella kaudella Putouksen katsojaluvut lähtivät kovaan nousuun. Viides jakso rikkoi miljoonan rajapyykin.
– Kakkoskaudella ohjelmasta alettiin puhua kaduilla ja kahvipöydissä. Ennen Putousta en ollut juurikaan tehnyt suoria lähetyksiä. Se tunne, kun olet paitsi studioyleisön edessä myös miljoonan kotikatsojan televisioruudussa suorassa lähetyksessä, on huikea. Siihen jää koukkuun, Vatanen sanoo.
Munamies räjäytti potin
Putouksen tuottajana myös toisella kaudella toiminut Tuomas Summanen muistaa yhä elävästi hetken, jolloin hän tajusi, että ohjelmalla on aineksia suureen suosioon.
– Silmäni aukenivat toisen kauden kenraaliharjoituksissa, kun Riku Nieminen käveli luukusta sisään Munamiehen asussaan. Se oli jotenkin oudolla tavalla epärealistista. Ajattelin, että nyt tässä on jotakin niin erityistä, että tämän on pakko puhutella kansaa, Summanen kertoo.
– Munamies ja muut hahmot räjäyttivät potin. Muistan, että miljoonan rajapyykin rikkoutuminen tuntui mahtavalta. Oli hienoa, että olimme yhdessä luoneet ohjelman, joka kiinnosti niin isoa osaa kansasta, Hirviniemi muistelee.
Putouksen 2. kaudella vedettiin "firman piikkiin" Timo Harjakaisen johdolla.
Kauden pääkäsikirjoittajana toimi Joonas Nordman ja näyttelijät olivat edelliseltä kaudelta tutut Aku Hirviniemi, Krista Kosonen, Iina Kuustonen, Armi Toivanen, Jussi Vatanen, Jukka Rasila ja Riku Nieminen. Juontajana nähtiin aikaisemmiltakin kausilta tuttu Jaakko Saariluoma.
Jussi Vatasen suosittu sketsihahmo Antsku ja Armi Toivasen Ymmi Hinaaja kilpailivat tiukassa sketsihahmofinaalissa voittajan kruunusta.
Hokemat "mie romahan" ja "hitokseen" hurmasivat kansan ja kilpailun voiton vei täpärästi lopulta Vatasen imatralainen Antsku.
Näyttelijäpaletti uusiksi
Vuonna 2014 Putous koki hetkellisen kolauksen, kun näyttelijät ja Tuomas Summanen ilmoittivat jättävänsä ohjelman.
Summanen oli toiminut ensimmäiset kolme vuotta Putouksen tuottajana ja otti lisäksi vastuun ohjaamisesta neljännellä ja viidennellä kaudella.
Vuonna 2014 hän päätti siirtyä Putouksen puikoista toisiin tuotantoihin. Summasen lähtö aiheutti lumipalloefektin ja pian perässä seurasivat kaikki viidennen kauden näyttelijät.
– Olin tehnyt Putousta viisi vuotta. Latu tuli loppuun ja kaikki kivet oli käännetty. Emme halunneet lähteä pilaamaan ohjelmaa vain sen vuoksi, että tekisimme sitä vuodesta toiseen. Toivoimme, että tilallemme tulee hyvä uusi porukka ja niin tulikin, Summanen sanoo.
– Minusta tuntui siltä, että olin antanut kaikkeni Putoukselle ja nyt oli aika siirtyä eteenpäin. Oli haikeaa jättää ohjelma, sillä olimme tehneet sitä samalla kokoonpanolla jo niin pitkään. Olimme kuitenkin varmoja siitä, että tulemme tekemään yhteistyötä jatkossa, Hirviniemi sanoo.
Tuntemattomasta näyttelijästä koko kansan tietoisuuteen Putouksen myötä ponkaissut Aku Hirviniemi sai omien sanojensa mukaan kokea jo Putouksen alkuaikoina julkisuuden hyvät ja huonot puolet.
– Kyllähän sen toisaalta ymmärtää, kun tekee niin suurelle kansan osalle ohjelmaa. Silloin joutuu väistämättä monenlaisen ryöpytyksen kohteeksi. Olen toisaalta myös erittäin kiitollinen siitä, että lähdin mukaan ohjelmaan. Ilman sitä tekisin tuskin tällä hetkellä elokuvarooleja tai tv-ohjelmia, Hirviniemi sanoo.
Myös Jussi Vatanen on ollut Putouksen jälkeen monessa mukana. Kunnianhimoinen mies ei halunnut tehdä Putousta vasemmalla kädellä, joten päätti siirtyä eteenpäin.
– Aika aikansa kutakin. Puolitoistatuntinen suora oli todella intensiivinen. Lisäksi ohjelman tuoma julkisuus oli ajoittain aika valtavaa. Siihen kaikkeen myllytykseen ei oikein voi lähteä, jos ei ole täysillä mukana. Kun viideskausi tuli päätökseensä, minulla oli sellainen fiilis, että olin pukeutunut jo liian monta kertaa siniseen paitaan ja valkoisiin tossuihin. Intohimo ja palo hommaan alkoi hiipua, Vatanen sanoo.
Sekä Hirviniemen että Vatasen mukaan ohjelman tekemiseen liittyy paljon hienoja hetkiä. Putous oli molemmille ammatillisen kasvunpaikka ja iso osa elämää.
– Putous on avannut monia ovia, mutta ehkä myös sulkenut joitakin. Olen kuitenkin saanut roimasti ammatillista itseluottamusta Putouksen myötä. Se hetki, kun käveli lavalle sketsihahmoonsa pukeutuneena, oli hirveä. Kun sitten kuuli yleisön nauravan ja hurraavan, oli se melkoinen helpotus ja onnistumisen tunne, Vatanen muistaa.
– Ohjelman tekemiseen liittyy niin paljon hienoja hetkiä, että yhtä on vaikea nimetä. Armi (Toivanen) sanoi joskus hienosti, että jos et muista mistään mitään, se tarkoittaa sitä, että se koko ajanjakso on ollut niin hieno kokonaisuus, Hirviniemi sanoo.
Kuudes kausi käyntiin ryminällä
Samaan aikaan, kun vanhat Putous-näyttelijät ilmoittivat toinen toisensa jälkeen jättävänsä tuotannon, kulisseissa valmisteltiin jo seuraavaa Putous-kautta.
Kuudennen kauden Putous-näyttelijät julkistettiin syksyllä, ja ohjelma sai lisäpontta tunnetusta juontajasta Heikki Paasosesta.
– Tuotantoyhtiön kanssa olimme päättäneet jo ennen viimeisintä kautta, että nyt on aika ottaa Putoukseen uusi kokoonpano näyttämään kykyjään, ohjelman vastaava tuottaja Pete Paavolainen kertoi tiedotteessa keväällä 2014.
Syksyllä 2014 Putouksen lavalle astuivat Mari Perankoski, Antti Holma, Essi Hellén, Joonas Nordman, Kari Ketonen, Niina Koponen, Ville Tiihonen ja Jenni Kokander.
2:16
Vastoin monien odotuksia uudistunut Putous käynnistyi ryminällä. Kuudennen kauden avausjaksoa katsoi parhaimmillaan yli miljoona suomalaista.
Katsojat ihastuivat uusiin näyttelijöihin ja heidän luomiin sketsihahmoihin. Syksyn 2014 alussa suomalaisille esiteltiin muiden hahmojen joukossa muun muassa Antti Holman sketsihahmo, hygieniapassikouluttaja Kristiina "Kissi" Vähä-Hiilari.
– Mitäs ryöväri, mitä se rosvo tietää! Kissi tervehti ensimmäisessä jaksossa juontaja Heikki Paasosta.
Jenni Kokanderin venäläinen Svetlana Rönkkö puhutti niin Suomessa kuin Venäjälläkin. Rohkea hahmo otti surutta kantaa tulenarkoihin poliittisiin kysymyksiin. ”Ehkä vähän tuhmaa” ja ”Minulla ei ole mitään salattavaa” olivat naisen tunnetuimmat hokemat.
Sketsihahmokisan voittajaksi kruunattiin liitto-orava Salme Pasi. Porilainen ay-liikkeen aktiivi tuli tutuksi hokemallaan ”sillai kai” ja ”pehmeet touhuu”. Hahmon isä Joonas Nordman on kertonut, että hänellä on riittänyt oravakeikkaa koko vuoden ajan.
– Putous on tuonut mukanaan paljon hyvää, muun muassa oravakeikkoja ympäri Suomen. Vaikka itsestäni oravahahmon repertuaarin pyörittäminen kerta toisensa jälkeen saattaa tuntua välillä vähän kyllästyttävältä, on yleisö aina innoissaan Salme Pasista. Se on ollut mukavaa huomata, Nordman sanoo.
Seitsemäs kausi käynnistyi uuden ohjaajan voimin
Putouksen tarinaa seitsemännellä kaudella jatkoivat kuudennelta kaudelta tutut Mari Perankoski, Essi Hellén, Joonas Nordman, Kari Ketonen, Ville Tiihonen ja Jenni Kokander.
Ympyrä sulkeutui, kun vuosina 2010–2014 Putouksessa näytellyt konkari Riku Nieminen liittyi takaisin Putouksen näyttelijäkaartiin.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Uusi Putous-porukka ja ohjelman uusi ohjaaja Teppo Airaksinen olivat Niemisen mukaan ratkaisevia tekijöitä päätöksessä lähteä jälleen mukaan ohjelmaan.
– Harkitsin hyvin pienen hetken, mutta ei päätös kovin vaikea ollut, Nieminen sanoo.
Joonas Nordmanin mukaan Putous otti seitsemännellä kaudella erityisen ahkerasti kantaa politiikkaan ja ajankohtaisiin aiheisiin. Se on ollut kautta aikojen ohjelman vahvuus.
Kahdeksas kausi vei Joonas Nordmanin lavalta ohjaajaksi
Putouksen kahdeksatta tuotantokautta tähditti joukko uusia nimiä, mutta mukaan mahtui yksi aiemmilta kausiltakin tuttu näyttelijä. Kahdeksannella kaudella itsensä ja ammattitaitonsa peliin laittoivat Jenni Kokander, Minka Kuustonen, Timo Lavikainen, Mikko Penttilä, Kaisa Hela, Pilvi Hämäläinen ja Ernest Lawson.
Sketsihahmokilpailuissa taidoillaan loistanut näyttelijä Joonas Nordman otti kahdeksannella kaudella vastaan uudenlaisen haasteen Putouksen tiimoilta astuessaan ohjaajan saappaisiin. Putous-juontajan saappaat samalla kaudella täyttänyt Roope Salminen lupasi osallistua sketseihin edeltäjiään enemmän – ja myös toteutti lupauksensa.
– Oman roolini näen sellaisena, että aikeenani on osallistua aiempia juontajia enemmän näyttelemiseen sketseissä ja myös niiden kirjoittamiseen. En halua toimia pelkästään juontajana vaan olla myös osa muuta sisältöä, mies lupasi ennen kauden alkua.
Yhdeksäs kausi lähestyy
Putouksen räiskyvä tähtitehdas uusiutuu jälleen tammikuussa 2018 yhdeksännellä kaudella kolmella näyttelijällä, kun estradille nousevat Alina Tomnikov, Pihla Penttinen ja Kiti Kokkonen. Juontajana jatkaa Roope Salminen ja kokoonpanossa nähdään myös niin ikään viime kaudelta tutut Ernest Lawson, Pilvi Hämäläinen, Timo Lavikainen sekä Mikko Penttilä.
Lauantaina 20. tammikuuta MTV3-kanavalla alkavan Putouksen jälleen ohjaava Joonas Nordman, että uudet kasvot pitävät homman niin sanotusti freesinä.
– Olen tosi iloinen tästä kolmikosta, joka me saatiin uusina kasvoina mukaan. On tosi kiva, että uusia kasvoja on, koska se taas pitää tämän formaatin ja ohjelman elävänä ja jatkuvasti tuoreena. Niin, että siellä on myös tuoreita aineksia mukana, ei pelkästään viime vuodelta mikrossa lämmitettyjä, Nordman toteaa.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran marraskuussa 2015.