Iskelmätähti Janne Tulkilla kesti kymmenen vuotta maksaa 400 000 euron velkansa pois. Nyt hän kertoo, mitä siitä jäi käteen.
VIDEO: En tahdo duunii – vaan satasen lainan! SuomiAreenassa keskusteltiin suomaisten velkaantumisesta ja kokemuksensa jakoi myös iskelmätähti Janne Tulkki.
SuomiAreenan lavalla seisoo rauhallinen mies mustassa t-paidassa. Mies kertoo siitä, miten hän sai taakakseen 400 000 euron velat ja kuinka sellaisesta selviää.
Mies on muusikko Janne Tulkki, joka maksoi viime helmikuussa viimeisen ulosottoeränsä. Tulkki maksoi valtavan velkansa tekemällä kolmea työtä samaan aikaan ja myymällä omaisuutta, jota kertyi ajoilta, kun hän oli yksi Suomen suosituimmista iskelmäartisteista.
– Yllättävän pitkään on kestänyt tajuta, että se on nyt ohi. Kun sain viimeisen ulosottoni maksettua, silloin ei vielä soinut suvivirsi, mutta nyt on sellainen olo, että pian se soi, 43-vuotias Tulkki toteaa hiljaa hymyillen.
Kaiken kaatanut kiertue
Tulkin velkaantuminen oli monen asian summa. Hän vaihtoi ohjelmatoimistoa, jonka jälkeen keikkoja saattoi olla enää yksi kuukaudessa, jos sitäkään. Tulkki oli perustanut ystäviensä kanssa myös levy-yhtiön, jonka toiminta sakkasi. Yrityslainan lisäksi hänellä oli sekä asunto- että remonttilainaa.
Tulkilla oli aavistus kohtalostaan ennen kiertuetta, jolla oli tarkoitus juhlistaa hänen 10-vuotistaiteilijajuhlaansa.
LUE MYÖS: Simo Silmun alkoholismista tuli nettimeemien kohde: ”Ei siitä leimasta varmaan pääse ikinä eroon”
– Se oli todella vaikea vuosi. Sinä syksynä ainoa, joka onnistui kiertueessaan, oli Yö. Kaikki muut selvisivät nipin napin tai tekivät vähän tappiota. Minä olin se, joka todella teki tappiota, Tulkki muistelee.
– Minulla oli etiäinen siitä, että tämä ei mene hyvin. Että tähän ei kannata lähteä. Sanoin siitä ihmisille, mutta heillä oli vahvempi usko siihen, että pärjäämme. Seurasimme lippuvarauksia etukäteen ja pian etiäiseni osoittautui todeksi.
Tulkki ja levy-yhtiön taustajoukot luottivat siihen, että keikoille myydään viime hetken lippuja mainosten avulla. Lopulta konsertit olivat jo niin lähellä, että niiden peruminen oli mahdotonta. Tyhjälle lavalle nouseminen kirveli syvältä ja kiertue toi 100 000 euron tappiot.
– Sen kiertueen teemaksi tuli ”Valot pois”. Sali jätettiin täysin pimeäksi ja ainoa valo osoitti minuun. Ihmiset näkivät, mitä tapahtuu, mutta itse en nähnyt sitä, kuinka vähän siellä oli väkeä. Se oli ainoa konsti, millä selvisin siitä.
Janne Tulkki oli hetken velaton mies. Nyt hänellä on hallinnassa oleva asuntolaina.
Vuonna 2017 ulosotossa oli yli puoli miljoonaa suomalaista. Harvalla velkaa on kuitenkaan niin paljon kuin mitä Tulkilla oli. Siksi viimeinen vuosikymmen kului kuin sumussa.
– Joskus kuvailin sitä niin, että minua harmittaa, etten näe auringon paistavan tai kuule lintujen laulua. Päässäni vain surrasi niin hirveästi kaikkea. Se vaikuttaa paljon, että tekee kahta tai kolmea työtä päällekkäin ja olet käytännössä koko ajan poissa kotoa, läheisiltä. Se pelkästään kiristää, saati kaikki muut asiat päälle, hän toteaa päätään pudistellen.
Tulkin faneista harva on ymmärtänyt, kuinka huonosti laulajan asiat todella olivat – hän kun jaksoi hymyillä, vaikka sisintä riipi.
– Minun tehtäväni ei ole murjoa sitä ihmisten arjesta irtautumisen hetkeä omalla surullani. On vain pakko yrittää. Mutta kyllähän sen näkee, kun ihminen, joka on ennen ollut hyvin positiivinen ja nauravainen, on muuttunut. Myönnän sen, etten ollut parhaassa terässä hoitamaan sitä minun hommaani pahimpina aikoina keikoilla. Se on yllättävän vaikeaa.
Faneilta sai kuitenkin henkistä tukea, kuten myös perheeltä. Rahaa hän ei perheeltään pyytänyt, mitä nyt silloin tällöin lainasi isältään rahaa dieseliin, että pääsi keikalle.
Suurimman ahdingon Tulkki vältti puhumalla. Hän otti yhteyttä velkojiinsa ja kertoi avoimesti tilanteestaan. Lohdun sanoja oli kuitenkin usein vaikea ottaa vastaan.
– Saatoin ainakin sisäisesti pimahtaa siitä, kun joku sanoi, että ”ymmärrän sinua, kaikki järjestyy”. Kun se ei pidä paikkaansa, eikä se oikeasti auta siinä tilanteessa.
– Voin kertoa, etten ole ollut parhaimmillani viimeisten kymmenen vuoden aikana. Rehellisesti sanoen taidan olla anteeksipyynnön velkaa kaikille minun lähelläni olleille ihmisille, hän toteaa hiljaa.
”Jos ajattelisin tapahtunutta pelkkänä häviönä, tulisin hulluksi”
Nyt Tulkin elämässä on kaikki hyvin. Keikkoja saattaa olla viikossa seitsemän ja kotona on käynnissä remontti. Syksyllä hän tekee pienen big band -kiertueen, jolla soitetaan takavuosien kansainvälisiä hittejä.
Jotain velkakokemus on myös opettanut Tulkille. Nyt, kun hänellä on kontollaan enää hallinnassa oleva asuntolaina, suhtautuminen työhön on muuttunut. Velkoja maksaessaan hän ajoi rekkaa, mutta siitä on voinut luopua.
– Jos tuota ei olisi tapahtunut, taloudelliset asiani olisivat tietysti täysin eri tolalla. Mutta jos ajattelisin tapahtunutta pelkkänä häviönä, tulisin hulluksi. Olisin täysin sietämätön, hän naurahtaa.
Tulkki myöntää, että uuvuttava vuosikymmen on muuttanut häntä myös ihmisenä. Vielä hän ei tarkkaan tiedä, että miten.
– Ainakin olen sisäistänyt paremmin sen, kuinka käsitellä surua ja vihaa. Ja mitä voit kaataa muiden päälle. Olen kuitenkin aina ollut luonteeltani iloinen ja spontaani, tietyllä tapaa lapsenmielinen. Sitä en haluaisi hukata.