Eroavat vanhemmat turvautuvat harvoin sovitteluun – "Lapsi on erossa osallinen ei osapuoli"

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämispäällikkö Hanne Kalmari uskoo, että perheasioiden sovitteluun päädytään jatkossa aiempaa useammin. Kun järjestämisvastuu oli kunnilla, käytännöt olivat kirjavia.

– Hyvinvointialueet kykenevät vahvistamaan perheasioiden sovittelun tarjontaa yhdenmukaisesti koko alueella, Kalmari uskoo.

Suomen suurin hyvinvointialue Pirkanmaa otti lokakuussa käyttöön kaikille sovittelua tarvitseville pirkanmaalaisille yhteisen puhelinnumeron. Hyvinvointialueen perheoikeudellisten palveluiden palvelupäällikkö Teija Virtanen katsoo, että tähän mennessä kovin moni ei ole edes tiennyt sovittelupalvelun olemassaolosta, vaikka sitä onkin ollut tarjolla. Kun tietoisuus oletettavasti lisääntyy, hyvinvointialue aikoo Virtasen mukaan myös lisätä sovittelua tekevien henkilöiden määrää.

Sovittelu voi estää käräjöinnin

Tähän saakka perheasioiden sovittelua on arvioiden mukaan käytetty suhteellisen vähän. Asiantuntijoiden mukaan syitä ovat muun muassa se, että palvelu tunnetaan heikosti eikä sinne ohjauduta palvelujärjestelmässä, ja että osa vanhemmista kokee voivansa sopia lapsen asioista ilman ammattilaisten tukea.

Valtioneuvoston kanslian hiljattain julkaisemassa Suomalaisen sovittelun tila ja mahdollisuudet -raportissa todetaan, että perheasioiden sovittelusta on saatu hyviä kokemuksia. Sen mukaan hyvinvointialueiden tulee varmistaa, että sovittelun pariin löydetään varhaisessa vaiheessa.

Lue myös: Lauren juhlisti avioeroaan dramaattisesti ja poltti häämekkonsa

THL:n Kalmarin mukaan perheasioiden sovittelulla voi ehkäistä sitä, että esimerkiksi lapsen huoltoon, tapaamisoikeuteen ja elatusapuun liittyvät erimielisyydet kärjistyvät käräjöintiä vaativiksi konflikteiksi.

– On ehdottomasti vanhempien ja erityisesti lasten etu, jos vanhemmat pystyvät löytämään ratkaisuja sovittelun keinoin.

Sopiminen on vanhemmuutta

Esimerkiksi lastenneuvolassa saatetaan suositella vanhemmille perheasioiden sovitteluun hakeutumista. Samoin voitaisiin tehdä vaikkapa työterveyshuollossa, Kalmari näkee.

Sovitteluun tulo on vapaaehtoista.

Teija Virtanen kertoo lastenvalvojana työskennellessään huomanneensa ihmisten joskus ajattelevan, että tilanteiden on oltava äärimmäisen vaikeita ennen kuin on oikeutettu apuun. Näin ei kannattaisi ajatella, hän katsoo. Pyrkimyksen sovintoon hän näkee osana vanhemmaksi kasvamisen prosessia.

Ei perheille, joissa väkivaltaa

Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntijan Päivi Hietasen mukaan sovittelu sopii perheille, joissa vanhemmat haluavat ja voivat tulla saman pöydän ääreen.

Kaikille perheille menettely ei käy. Jos vanhempien välillä on ollut väkivaltaa, sovinnollinen ero ei välttämättä ole mahdollinen.

Lue myös: Tilastokeskus: Yli kolmannes naisista on kokenut väkivaltaa parisuhteessa

– Väkivalta luo vanhempien välille vallankäytön epätasapainon ja kontrollin ilmapiirin, jolloin toinen on alisteisessa asemassa. Tällöin vanhemmat eivät pysty ilmaisemaan itseään turvallisesti edes sovittelijan läsnä ollessa, Hietanen sanoo.

Lasta huomioidaan nyt enemmän

Lasta huomioidaan erotilanteissa entistä enemmän, asiantuntijat näkevät. Muutos on tapahtunut jo lainsäädännön tasolla, kun lakiin on tullut kohta, jonka mukaan lapsen mielipide on selvitettävä vanhempien erotessa.

– Nykyään nähdään, että myös lapsi on erossa osallinen, vaikka hän ei ole eron osapuoli, sanoo Hietanen.

Erityisesti entisen pääministerin Juha Sipilän (kesk.) hallitus kiinnitti eroperheiden lasten asemaan huomiota osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa. Ohjelman saavutuksiksi THL:n Hanne Kalmari mainitsee niin sanotut eron ensiapupisteet hyvinvointialueilla ja vanhemmuussuunnitelman kehittelyn, jonka avulla vanhemmat voivat pohtia eron jälkeistä vanhemmuutta yhdessä tai tarvittaessa ammattilaisen avustuksella.

Lue myös: Eroasianajaja paljasti, mitä ammatteja välttelisi kumppanissa: "Heidän kanssaan on yleensä vaikeaa toimia"

Myös perheasioiden sovittelussa on kyse lapsen edusta.

– Sovittelu ei välttämättä ole paikka, jossa aikuiset tulevat kuulluksi omasta erokokemuksestaan, Hietanen sanoo.

Tätä varten on olemassa liuta muita palveluita työterveyshuollosta Ensi- ja turvakotien liiton Apua eroon -chatiin. Niitä kannattaa Hietasen mukaan hyödyntää, sillä kun aikuinen saa käsitellä erokokemustaan, vapautuu tilaa pohtia sitä, miten toimia vanhempana eron jälkeen.