Espanjan uudet vaalit eivät tuoreeltaan tuoneet selvää ratkaisua maan poliittiseen pattitilanteeseen. Konservatiivinen PP-puolue kasvatti paikkalukuaan parlamentissa, mutta on yhä vailla ehdotonta enemmistöä ja selkeitä hallituskumppaneita.
Puolueen johtaja, pääministeri Mariano Rajoy kertoi kääntyvänsä ensin sosialistipuolue PSOE:n puolueen. Sosialistit ilmoittivat heti, etteivät tue Rajoyn hallitusta.
– Mitenkään mahdotonta ei ole, että Espanjassa mennään kohti kolmansia vaaleja, arvioi vanhempi tutkija Teemu Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista. Tämän välttämiseksi puolueiden johtajilta tarvitaan hänen mukaansa joko asenteen muutosta tai johtajien on vaihduttava. Sinkkonen ennusti lähtöä etenkin kahdet vaalit hävinneen sosialistipuolueen johdolle.
Uusiin vaaleihin päädyttiin, koska parlamenttiin joulukuussa valitut puolueet eivät päässeet sopuun hallituskoalitiosta. Uusien vaalien jälkeen tilanne on melko lailla sama: vaalivoittajana PP, paikkoja nyt 137.
Kakkosena sosialistipuolue historiallisen huonolla tuloksella, sitten vasemmistolainen Podemosin johtama koalitio ja keskustalainen uuspuolue Ciudadanos.
Pelästyivätkö äänestäjät?
Espanja äänesti vaaleissa kolme päivää Britannian EU-kansanäänestyksen jälkeen. Joidenkin arvioiden mukaan brexit-äänestystä seurannut epävarmuus ja markkinasekasorto pelästyttivät äänestäjät, mikä näkyi vakauden kaipuuna ja Podemosin ennakoitua huonompana menestyksenä. Puolueesta oli povattu suurinta vasemmistoryhmää.
– En näkisi, että brexitillä on tässä merkittävää roolia, Sinkkonen sanoo. Sen sijaan tuloksessa näkyi hänen mukaansa kyllästyminen pattitilanteeseen, mikä kasvatti konservatiivien kannatusta. Podemos taas hävisi, koska laitavasemmistosta lähteneen puolueen yritykset vaikuttaa maltilliselta eivät vakuuttaneet.
Sinkkosen mukaan EU-politiikka ei ole yleensä ollut isossa roolissa Espanjan vaaleissa. Espanja on pääosin hyvin EU-myönteinen, vaikka Podemosin riveissä onkin ollut EU-kriittisyyttä. Puolue ei silti aja eroa EU:sta.