Espoon Kauklahdessa ei ole ollut vuosiin koulupsykologia, nyt puuttuu myös kouluterveydenhoitaja – Oppilaat: Nuoret ansaitsevat parempaa

– Rekryt ovat kyllä olleet auki, mutta hakijoita ei ole tullut. Espoosta puuttuu monesta koulusta koulupsykologi tällä hetkellä, toteaa Kauklahden koulun erityisopettaja Johanna Fleming.

Miten se näkyy, että apua ei ole välttämättä saatavissa?

– Esimerkiksi tutkimukseen pääseminen venyy ja joissain tilanteessa oppilas ei pääse ollenkaan tutkimukseen, vaikka siihen olisikin vahva tarve, Fleming sanoo. 

Lue myös: Poikien ADHD-lääkityksessä on isot alueelliset erot – osalla saattaa olla väärä diagnoosi

"Apua pitäisi olla aina tarjolla"

Aikeenamme oli kysyä kouluterveydenhoitajalta, miten kouluyhteisö kuormittuu siitä, että koulupsykologia ei ole. Selvisi, että ei täällä ole kouluterveydenhoitajaakaan. 

Myös oppilaat ovat huolissaan tilanteesta.

– Onhan se huolestuttavaa. Kyllä mielestäni apua pitäisi olla aina tarjolla, toteaa Isa Schalin, 9.A. 

– Olisi helppoa mennä koulussa terveydenhoitajalle. En tiedä, voiko asia jäädä käymättä läpi, kun ei pääse koulussa hakemaan apua, jatkaa Ilona Porkka, 9.A.

"En tiedä, keneen ottaa yhteyttä"

Nuorilla on myös epätietoisuutta siitä, että mistä apua ylipäätään saa.

– En tiedä, keneen ottaa yhteyttä. Luokanvalvojaan? Minulla on perhe tukena, mutta kaikilla ei välttämättä ole, pohtii Schalin.

– Psykologia tänne kyllä tarvittaisiin varsinkin nyt, kun on puhuttu siitä, kuinka nuorten mielenterveysongelmat ovat pahentuneet, sanoo Porkka.

Schalinin ja Porkan mielestä nuoret ansaitsisivat parempaa.

– Olisi tärkeää, että mielenterveys säilyisi. Se olisi reilua ja nuoret kyllä ansaitsevat sen, sanoo Schalin. 

Erityisopettaja: Apu voi viivästyä useita kuukausia

Kouluterveydenhuollon saralla terveydenhuolto pitää hoitaa jollain tavalla.

– Meillä se on keskitetysti lähimmällä terveysasemalla. Tuki ei ole koulussa tapahtuvaa, sanoo Fleming. 

Kauklahdessa puhutaan keskitetyistä palveluista myös psykologin osalta.

– Arvioiva psykologi ei ole koulun aikuinen. Oppilastuntemus on aika heikkoa. Usein ohjaus ja arviointi viivästyy ja joskus sitä ei tapahdu lainkaan, koska resurssit ovat rajalliset keskitetyssä yksikössä.

– Psykologin kohdalla meillä koululla edeltää pitkä selvitystyö eli meidän pitää hyvin vahvasti perustella oppilaan arvioinnin tarve tai tukikeskustelu ja siihen menee suhteettoman paljon aikaa, Fleming jatkaa. 

Onko siis niin, että apua saa viivästyneesti tai sitten ei ollenkaan?

– Ainakin viive on hyvin pitkä verrattuna siihen, että meillä olisi useamman päivän viikosta koulupsykologi. Ja oppilashuollon kokousten kautta pystyisi viedä asioita eteenpäin. Nyt, kun asiat menevät useamman mutkan kautta, niin ehdottomasti voi viivästyä useita kuukausia. Joskus lukukausikin siinä vierähtää. 

– Ja koska useasta koulusta puuttuu koulupsykologi, niin he eivät voi kaikkia ottaa. Joutuvat menevät resurssien mukaisesti, niin kaikki eivät pääse selvityksiin. 

Lue myös: Erityisopettaja kutsuu peruskoulun "tähtioppilaskäytäntöjä" villiksi länneksi – jo lähes 10 prosenttia tarvitsee erityistä tukea

"On myös paljon kyse siitä, miten asioita arvotetaan"

Miten Fleming näkee tilanteen?

– Itse en näe mitään tärkeämpää kuin lapset ja nuoret ja heidän hyvinvointinsa. On myös paljon kyse siitä, miten asioita arvotetaan, kertoo erityisopettaja.

Tuoreimman kouluterveyskyselyn mukaan joka viides yläkoululainen kertoo, ettei ole saanut psykologipalvelua yrityksestä huolimatta. Luku noin tuplaantuu, kun puhutaan nuorten kokemuksesta, ettei palvelua ole saatavilla vaikka tarvetta olisi.