Koulupoissaoloista on tullut Suomessa huolestuttavasti kasvava ongelma. Taustalla on koronapandemia ja mielenterveyden ongelmia, erityisesti ahdistusta.
Lähes puolet peruskoulujen rehtoreista pitää oppilaiden poissaoloja jo huomattavana ongelmana. Asia ilmenee MTV Uutisten, Suomen Rehtorien ja Lastenklinikoiden Kummien teettämästä kyselystä.
– Koronan jälkeen koulupoissaolot ovat tavallaan räjähtäneet käsiin, vahvistaa espoolaisen Kaitaan koulun rehtori Ritva Mickelsson Huomenta Suomessa.
Lue myös: Rehtori kuvailee kännyköiden valtaa oppitunneilla: "Yritänkö opettaa jotakin vai jatkanko kiistelyä nuoren kanssa kännykästä?"
Poikkeustilanteesta johtunut etäopetus on voinut tuntua hetkellisesti hyvältä ratkaisulta, jos kouluympäristön kokee vaikeaksi esimerkiksi sosiaalisiin tilanteisiin liittyvän ahdistuksen takia. Pitkän etäopetuksen jälkeen moni oppilas on kokenut isoon ryhmään palaamisen entistäkin vaikeammaksi.
Sekä rehtorien että tiiviisti erikoissairaanhoitoon yhteydessä olevien Lastenklinikoiden Kummien mukaan poissaolojen lisääntymisen taustalla ovat erityisesti oppilaiden mielenterveyshaasteet.
– Erilaiset ahdistuneisuuteen liittyvät oireet ovat valitettavan yleisiä tällä hetkellä, Lastenklinikoiden Kummit ry:n viestintäjohtaja Matti Valli kertoo.
– Puhutaan, että jopa 100 000 lapsella ja nuorella Suomessa on erilaisia ahdistuneisuuteen liittyviä oireiluja. Sillä on valtava kirjo erilaisia syitä. Se voi olla pienellä lapsella eroahdistusta vanhemmista, ja sitten on myös sosiaalisten tilanteiden pelkoon liittyviä ahdistuksia, Valli kertoo.
Lue myös: Helsinki tyrmää nöyryyttävän nasujaisperinteen – näin entinen lukiolainen kuvailee "seksuaalissävytteistä ja ällöttävää nöyryyttämistä"
Vanhemmat saattavat sallia poissaolot
Mickelssonin mukaan yksi ongelma on, että jotkut vanhemmat tietoisesti sallivat lapsensa koulupoissaolot, jos lapsi selittää, että häntä ahdistaa tai hän ei jaksa lähteä.
– Ahdistuksella on aika usein geneettinen tausta, ja vanhemmille voi olla hankala paikka lähteä tukemaan lasta siinä, mikä on heillekin hankalaa, Lastenklinikoiden Kummien Valli selittää.
Poissaolon salliminen ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa. Päinvastoin pitäisi lähteä haastetta kohti. Tämä edellyttää, että oppilaalla olisi koulussa luotettava aikuinen tai että huoltaja olisi vaihtoehtoisesti yhteydessä opettajaan.
– Jos ajatellaan, että asiaan ei ole ajoissa päästy puuttumaan ja oppilas on ollut tosi pitkään jo kotona, niin se ei todellakaan toteudu niin, että "menenpä reippaasti kouluun", rehtori Mickelsson sanoo.
Lue myös: Koulupudokkuuteen ja poissaoloihin tiukempi ote elokuusta alkaen – "Ei pitäisi olla mahdollista, että joku häviää kartalta"
Pienin askelin oppilas voisi edetä esimerkiksi niin, että kävisi koulurakennuksessa muiden poissa ollessa ja jonkun aikuisen ottaessa hänet vastaan. Seuraavaksi voisi tulla vaikka tunniksi opiskelemaan yksin koulunkäynnin ohjaajan kanssa.
– Varhaista puuttumista ei voi koskaan korostaa liikaa. Sen takia on tärkeää, että opettajat seuraavat oppilaiden poissaoloja ja keskustelevat siinä kohtaa, kun huomaavat, että joku alkaa olla todella paljon poissa, Mickelsson sanoo.
Cool Kids -ohjelmalla hyviä tuloksia
Oppilashuolto ja kouluterveydenhuolto ovat avainasemassa lasten mielenterveyden tukemisessa, mutta niihin tarvittaisiin riittävät resurssit. Esimerkiksi kyselyyn vastanneiden kouluista vain alle puolessa oli käytössä koulupsykologi.
Lastenklinikoiden Kummien Valli toivoo, että kouluissa otettaisiin valtakunnallisesti käyttöön ahdistushäiriöiden hoitoon tarkoitettu, näyttöön perustuva Cool Kids -hoito-ohjelma. Kyseessä on matalan kynnyksen ensivaiheen hoito, jota voidaan toteuttaa joko yksilö- tai ryhmäterapiana.
Lastenklinikoiden Kummit on kouluttanut yli 400 Cool Kids -työntekijää toteuttamaan hoitoa eri puolilla Suomea.
– Niillä, ketkä ovat hoito-ohjelman läpikäyneet, on saatu valtavan hyviä tuloksia, Valli sanoo.
3:04
Sarband Omar Rashedin tie ylioppilaaksi ei ollut helppo – katso ilahduttava tarina.