Perusopetuslakia muutetaan siten, että kouluissa voidaan syksyllä siirtää paikallisesti oppilaita etäopetukseen. Lähiopetukseen on kuitenkin tarkoitus palata syksyllä ja lähiopetus on pääsääntöinen opetusmuoto.
Tarkoituksena on, että opetusryhmät olisivat etä- ja lähiopetuksessa esimerkiksi vuoroviikoin, jos koronaviruksen toinen aalto iskee.
Etäopetukseen ei kuitenkaan siirrettäisi kaikkien nuorimpia oppilaita ja esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Etäopetus ei koskisi esiopetuksen ja vuosiluokkien 1-3 oppilaita.
Näin halutaan varmistaa se, että eniten tukea tarvitsevat saavat apua lähiopetuksessa.
Lakimuutos ei velvoita kuntia tekemään muutoksia opetusjärjestelyihin, mutta antaa niihin tarvittaessa mahdollisuuden.
– Me emme vielä tiedä, miltä epidemiatilanne syksyllä tulee näyttämään. Toivottavasti toista aaltoa ei tule, mutta tietenkin on vastuullista varautua eri skenaarioihin. Ja siksi on tehty väliaikainen lakimuutos, jotta opetuksen järjestäjät voivat vuorotella etä- ja lähiopetuksen välillä, opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoo.
Opetuksen järjestäjien eli pääasiassa kuntien on seurattava tarkasti epidemiatilannetta ja reagoitava tarvittaessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä THL antavat ohjeistusta siitä, minkälaista turvallisen koulunkäynnin on oltava.
Turvallisuuteen liittyy esimerkiksi se, että turvavälit pysyvät riittävinä.
Kevään viimeisiksi kouluviikoiksi monet peruskoulut saivat lisätiloja lukioista ja ammattikouluista, koska ne järjestivät opetusta etänä lukuvuoden loppuun asti. Syksyllä myös toisen asteen opinahjot palaavat lähiopetukseen.
Arvio lähiopetuksen turvallisuudesta tehdään yhdessä alueellisten tartuntatautiviranomaisten kanssa. Lakiesitys on väliaikainen. Muutos on voimassa elokuun alusta joulukuun loppuun.
Etäopetusta ei ole tarkoitus käyttää enempää, kuin se on oppimisen turvaamisen kannalta välttämätöntä.
– Tarkoituksenamme on antaa opetuksen järjestäjille keinot vastata paikalliseen tartuntatautitilanteeseen, jotta koko maan laajuisiin koulujen sulkuihin ei jouduttaisi enää turvautumaan ja oikeus oppia toteutuisi aivan jokaisen lapsen ja nuoren kohdalla myös koronavirusepidemian oloissa, Andersson sanoo.
Myös muita muutoksia
Muutoksia tehdään myös ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen suhteen.
Ammatillisessa koulutuksessa näyttöjen toteuttaminen aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa on joillain koulutusaloilla ollut vaikeaa tai mahdotonta koronavirusepidemian aikana.
Sääntelyä muutetaan väliaikaisesti siten, että näytöt voitaisiin koronavirusepidemiasta johtuvien syiden vuoksi toteuttaa suorittamalla muita käytännön tehtäviä, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat aitoja työtilanteita ja työprosesseja.
Korkeakouluissa opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi ensimmäisenä lukuvuonna, jos hän on estynyt aloittamasta opintojaan epidemiaan liittyvän viranomaismääräyksen vuoksi taikka muusta epidemiaan liittyvästä painavasta syystä.
Korkeakouluilla ei ole velvollisuutta järjestää tutkintoon johtavia opintoja ja opintojen ohjausta siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon laissa säädetyssä tavoitteellisessa suorittamisajassa, jos opetussuunnitelmaan kuuluvia opintoja ei ole mahdollista järjestää epidemian vuoksi.
Ammatillista koulutusta, yliopisto- sekä ammattikorkeakoululakia koskevien muutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Lait olisivat voimassa 31. heinäkuuta 2021 asti.