Tänään alkava EU-huippukokous on todella raskailla aiheilla ladattu.
Jo etukäteen tiedettiin, että Brysselin asialistalla on ainakin EU:n yhteinen puolustus ja Nato-yhteistyö sekä Venäjä-pakotteet ja Turkki-sopimukset, mutta pakkaa sekottavat nyt myös Yhdysvaltain erikoiset ministerivalinnat.
Huippukokouksen keskeiset kysymykset koskevat mm. puolustusta, maahanmuuttoa, taloutta ja ulkosuhteita.
Ulkosuhteilla tarkoitetaan erityisesti Syyriaa, Venäjää, Turkkia ja Trumpia. Monet suuret teemat kytkeytyvätkin käytännössä yhteen.
Turkki-yhteistyölle luvassa jatkoa
Turkin suhteen EU:n odotetaan jatkavan jäsenyysneuvotteluja, mutta pitäytyvän hitaassa tahdissa.
Useat maat, etunenässä Itävalta, ovat vaatineet Turkki-neuvottelujen katkaisemista Turkin sisäisen demokratian horjumisen vuoksi. Unioni tuskin kuitenkaan tähän taipuu, sillä Turkki on kaikesta huolimatta edelleen Euroopan maahanmuuttopolitiikan tärkein tae. Suomi kannattaa Turkki-yhteistyön jatkamista.
Turkki-neuvottelujen suhteen Itävallan maahamuuttovastaisella liikkeellä onkin ollut vaikea valinta päättää, kumpi sen mielestä olisi pienempi paha: Turkki EU:n jäsenenä jossain kaukaisessa tulevaisuudessa vai maahanmuuton mahdollinen ryöpsähtäminen uudestaan, kenties piankin.
Maahanmuuttoa yritetään hillitä sopimuksilla
Turvapaikanhaun ja muuttoliikkeen hillitsemisessä Suomi pyrkii myös patistamaan Eurooppaa luomaan kumppanuussopimuksia uusien maiden kanssa.
Kyse on yksinkertaistettuna kehityshankevarojen sitomisesta siihen, että niinsanotut lähtömaat pitävät kansalaisensa kotimaassa, ottavat palautetut vastaan ja pyrkivät yleensäkin estämään muuttoliikevirtoja kohti Eurooppaa. Tällaisen sopimuksen Suomi haluaisi luoda erityisesti Somalian, Irakin ja Afganistanin kanssa.
Juuri näistä maista tulee Suomeen eniten turvapaikanhakijoita.