Zelenskyi varasti show'n, vaikka siirtolaiskriisistä oli kaavailtu päivän suurinta aihetta EU-johtajille

Suurimmaksi keskustelunaiheeksi oli uumoiltu ennalta siirtolaisten suurta määrää, joka on alkanut hiertää erityisen pahasti esimerkiksi Hollannissa, Itävallassa ja Belgiassa.

Näissä maissa on tuskastuttanut se, että turvapaikanhakijat eivät pysähdy Dublin-menettelyn mukaisesti ensimmäiseen rekisteröintimaahan, vaan matka jatkuu usein yhä syvemmälle Eurooppaan.

Unionin reunamaissa puolestaan haluttaisiin taakanjakoa, koska nykyisen, vapaaehtoisuuteen perustuvan mallin tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi.

Monissa maissa siirtolaisten määrä muistuttaa jo vuosien 2016–2017 tasoa, eikä hyvin suurta osaa palautuspäätöksen saaneista turvapaikanhakijoista saada palautettua.

Kokoukseen saapuessaan pääministeri Sanna Marin (sd.) uumoili, että keskustelussa keskitytään EU:n ulkorajoihin ja ulkopuolisiin alueisiin.

– Millä tavalla voimme esimerkiksi lähtömaiden kanssa päästä sopimuksiin palautuksista (ja) reilusta tavasta ottaa ihmisiä vastaan niin, että on esimerkiksi laillisia reittejä? Marin sanoi.

Viisumikiristykset avuksi?

Huippukokouksen lopputulokset kirjataan päätelmiksi, jotka valmistellaan jo hyvissä ajoin ennen kokousta.

Maahanmuutto on jo aiemmin ehtinyt olla huippukokouksen käsittelyssä, ja siitä on ehditty kirjoittaa päätelmiä.

STT:n näkemän tämän viikon huippukokouksen luonnostekstin perusteella poliittiset johtajat olisivat kuitenkin vaatimassa operatiivisten toimenpiteiden vahvistamista ja nopeuttamista.

Taistelu ihmissalakuljetusta vastaan on yksi toimista, joilla ongelmaan haluttaisiin käydä kiinni. Tähän tarvitaan myös ihmisten lähtömaiden yhteistyötä.

Haluna olisi myös muun muassa rajavalvonnan tehostaminen, ihmissalakuljettajien bisnesmalleihin puuttuminen, informaatiokampanjat ja palautusten lisääminen.

Yhtenä kovana keinona olisi kiristää viisumipolitiikkaa nykyistä enemmän sellaisten maiden kanssa, jotka eivät suostu yhteistyöhön.

Iso talouskeskustelu tuonnemmaksi

Marin povasi saapuessaan, että kevään toisesta suuresta EU-aiheesta – Euroopan kilpailukyvystä ja vastauksesta Yhdysvaltojen vihreään elvytyspakettiin – tullaan keskustelemaan laajemmin vasta maaliskuun huippukokouksessa.

Hän sanoi, että kestoltaan määrittelemättömät tai liian laveat höllennykset valtiontukisääntöihin aiheuttavat ongelmia sisämarkkinoiden toiminnalle.

– Suomi ei pysty ikinä kilpailemaan valtiontuilla. Me olemme pieni maa. Kyllä valtiontukikilpailussa isommat maat vievät aina pidemmän korren, ja sen takia meille on tärkeää, että sisämarkkinat toimivat reiluilla yhteisillä pelisäännöillä, hän sanoi.

Ainakin päätelmäluonnosten perusteella tarkkarajaisia ja väliaikaisia hölläyksiä valtiontukisääntöihin näyttäisi olevan tulossa kohteisiin, jotka ovat tärkeitä vihreässä siirtymässä, ovat alttiita ulkomaisille tuille tai korkeille energian hinnoille.

Poikkeuksellisen vieraan saaneen kokouksen saattoi uumoilla jatkuvan myöhään yöhön ja mahdollisesti perjantainakin. Ennen Zelenskyin saapumista kokouksessa ehdittiin jo käsitellä muun muassa Turkin ja Syyrian maanjäristystä.

Lue myös: MTV Uutisten kirjeenvaihtaja: Ukrainan presidentti sai Brysselissä sotasankarin vastaanoton – "Zelenskyi tietää, että Ukraina on toivottu jäsen"