EU-huippukokouksen työillallisen suuri keskustelunaihe on Venäjä. Keskustelua ei ole ihmeemmin rajattu, eikä kokoukselta odoteta varsinaisia julkilausumia.
Monet maat ovat nimenomaan toivoneet vapaata keskustelua, jossa voi suoraan sanoa ajatuksiaan ilman painetta yhteiseen konsensukseen.
EU:n Venäjä-suhde on Aleppon pommitusten myötä jälleen koetuksella, ja unionin pitäisi nyt päättää mitä tehdä. Se ei ole helppoa, sillä EU-maat eivät suhtaudu Venäjään eikä edes Syyriaan täysin yksimielisesti.
Äänenpainot Venäjää kohtaan ovat joka tapauksessa Euroopassa koventuneet uudelleen Syyrian myötä.
Hetken ehdittiin jo harkita jopa pakotteiden keventämistä, ja ilmassa oli ajatuksia liennytyksestä. Pieniä valonpilkahduksia nähtiin, Yhdysvallat ja Venäjä saivat sovituksi tulitauon Syyriaan. Sitten tulitauko loppui, ja Aleppoa alettiin moukaroida yhä rajummin.
Venäjä ei ole reagoinut kiihtyviin vaatimuksiin pommitusten lopettamisesta.
Syyrian vuoksi pakotekeskustelun sävy onkin kääntynyt: Osa jäsenmaista voisi jopa koventaa pakotteita.
Konkeettisia päätöksiä pakotteista tai linjauksista ei kuitenkaan tässä kokouksessa tehdä. Tarkoitus on nimenomaan keskustella Venäjästä suoraan ja vapaasti ilman vaatimusta yhteisen kannan luomiseen. Tämän odotetaan jopa vapauttavan keskustelua.
Asiaan palataan tarpeen mukaan joulukuussa.
Brysselin illalliskeskusteluissa saattaa myös nousta esiin EU:n yhteinen puolustus ja muun muassa unionin ulkoasiainvaliokunnassa esitetyt tavoitteet nostaa jäsenmaiden puolustusbudjettien osuutta BKT:stä vähintään kahteen prosenttiin.