Euroopan unioni on mahdollistamassa sanomalehtien ja kirjojen vapauttamisen arvonlisäverosta.
Asiaa koskevasta ehdotuksesta ovat päättäneet EU-maiden valtiovarainministerit osana laajempaa arvonlisäverosääntöjen päivittämistä.
– Tämä on erittäin hyvä uutinen suomalaiselle tiedonvälitykselle, journalismille ja kulttuurille, arvioi Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho tiedotteessa.
Hänen mukaansa hallitus on luvannut ohjelmassaan vahvistaa vastuullisen median toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä.
– Nyt laadukkaan journalismin tukemiseen aukesi mahdollisuus, jota ei pidä jättää käyttämättä. Tuki journalismille on tukea demokratialle, Aho painottaa.
Hän korostaa, että arvonlisäveron poisto tukisi koronan kurittamaa media-alaa ja lisäisi kiinnostusta tilata lehtiä ja ostaa kirjoja.
– Mediayhtiöiden on vietävä mahdollinen veronalennus suoraan tilaushintoihin, Aho kehottaa.
Myös alan tiedonantajaliitto Medialiitto on erittäin tyytyväinen EU:n valtiovarainministereiden arvonlisäveropäätökseen. Medialiitto kiittää valtiovarainministeri Annika Saarikkoa (kesk.) päätöksen tukemisesta.
– Media-alaa lämmittää, että Suomi tuki tätä tärkeää, Euroopan komission jo vuonna 2018 esittämää uudistusta, kertoo Medialiiton hallituksen puheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.
Arvonlisävero kaksinkertaisti lehtien levikin laskuvauhdin
Kangaskorpi vetoaa, että luotettavaa tietoa ja sivistystä tuottavat lehdet ja kirjat tarvitsevat kustantamisen elinvoimaa tukevia päätöksiä mahdollisimman nopeasti.
Suomi luopui lehtitilauksia koskevasta nollaverokannasta vuonna 2012. Sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäveron korotettiin ensin yhdeksään prosenttiin ja vuotta myöhemmin kymmeneen prosenttiin.
Medialiitto arvioi, että arvonlisävero kaksinkertaisti lehtien levikkien laskuvauhdin ja heikensi huomattavasti kotimaisen media-alan kykyä selvitä digitalisaation murroksesta.
EU:n valtiovarainministerit päättivät esittää huomattavia muutoksia myös useiden muiden tuotteiden arvonlisäveroihin.