Varakkaimpien maiden tavoin Suomi maksoi Euroopan unionin budjettiin viime vuonna 580 miljoonaa euroa enemmän kuin sieltä sai.
Valtiovarainministeriö julkaisi keskiviikkona tuoreet luvut jäsenmaiden maksuosuuksista komission tietoihin nojaten. EU-jäsenyys maksoi viime vuonna jokaista suomalaista kohti 105 euroa, kun luku edeltävänä vuonna oli 50 euroa. Ministeriön mukaan maksu on nyt pidemmän ajan keskiarvon tuntumassa.
EU-maat neuvottelevat parasta aikaa unionin seuraavien seitsemän vuoden eli vuosien 2021–2027 budjettikehyksestä.
Puheenjohtajamaana Suomi esitti viime viikon huippukokouksessa muille EU-maille tiukkaa budjettilinjaa. Esitys budjetin suuruudeksi oli 1 050–1 100 miljardia euroa, mikä on vähemmän kuin komission ehdottama 1 135 miljardia.
Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesi tiistaina EU-parlamentissa, että Suomen esitystä on mahdotonta hyväksyä. Pienellä budjetilla ei Junckerin mukaan kehitetä Eurooppaa.
– Komission esitys budjetiksi on vähimmäistaso. Ehdotukset, jotka ovat nyt pöydällä, viimeisimpänä puheenjohtajamaa Suomen, eivät ole hyväksyttävissä, Juncker sanoi.
Uusi budjettikausi käynnistyy vasta vuoden 2021 alusta, joten paineita päätösten tekemiseen ei vielä ole. Sopuun pääseminen joulukuussa on ollut EU-maiden yhteinen tavoite, jota Suomi on yrittänyt saavuttaa.
Unkari, Liettua ja Latvia saavat eniten
EU tuottaa paljon myös sellaista hyötyä, jota ei voi laskea taskulaskimella. Yhteiset sisämarkkinat helpottavat vientiä ja parantavat yritysten kilpailukykyä.
Suomi on ollut unionin budjetin nettomaksaja vuodesta 2001. Suomi on valtiovarainministeriön mukaan selvästi pienempi nettomaksaja kuin esimerkiksi Tanska, Saksa, Itävalta, Ruotsi, Hollanti ja Britannia. Myös Ranska ja Italia ovat Suomea suurempia nettomaksajia bruttokansantuloon suhteutettuna.
EU:n budjetista saamapuolella ovat eniten Unkari, Liettua ja Latvia suhteessa maiden bruttokansantuloon.