EU:n energiaministerit pääsivät sopuun kaasun kulutuksen vähentämisestä

Maat saavuttivat poliittisen sovun kaasun käytön vähentämisestä 15 prosentilla ensi talvena, sillä Venäjän uskotaan rajoittavan kaasun saantia. 15 prosentin tavoitteesta voi tulla tietyin poikkeuksin hätätilanteessa pakollinen.

Luxemburgin energiaministeri Claude Turmes kertoo Unkarin olleen ainoa jäsenmaa, joka äänesti suunnitelmaa vastaan.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kommentoi sopua Twitterissä kirjoittamalla, että Venäjä laajensi Natoa, nyt se yhdistää Euroopan unionia.

EU-komissio ehdotti viime viikolla jäsenmaille, että ne vähentäisivät kaasun kulutustaan vapaaehtoisesti 15 prosentilla vuosiin 2017–2022 verrattuna.

Hätätilanteessa komissio voisi rajoittaa kaasun kulutusta myös pakolla neuvoteltuaan jäsenmaiden kanssa.

Ehdotuksen mukaan komissio voisi rajoittaa kaasun kulutusta myös pakolla neuvoteltuaan jäsenmaiden kanssa. Tällainen tilanne voisi tulla eteen, jos olisi olemassa huomattava vaara vakavasta kaasupulasta tai poikkeuksellisen suuresta kaasuntarpeesta.

Osa jäsenmaista suhtautui pakollisiin tavoitteisiin penseästi.

EU:n energiakomissaari Kadri Simson oli ennen neuvotteluiden alkua luottavainen sovun syntymisestä.

–  Odotan, että meillä on tänään kiinnostavia poliittisia keskusteluita, koska jäsenvaltiot tulevat erilaisista olosuhteista ja niillä on erilaisia lähtökohtia, mutta odotan, että päivän lopuksi meillä on poliittinen yhteisymmärrys, hän sanoi toimittajille ennen neuvotteluja.

Ainakin Italia, Unkari, Puola, Portugali ja Espanja ovat ilmaisseet huolensa komission ehdotuksesta. Monet Itä- ja Etelä-Euroopan maat ovat halunneet enemmän joustavuutta vähennystavoitteisiin.

Mediatietojen mukaan EU:n puheenjohtajamaana toimiva Tshekki olisi tehnyt kompromissiehdotuksen, jossa on esitetty kolmea muutosta komission ehdotukseen.

–  Solidaarisuus ja yhtenäisyys on paras ase, ja uskon, että päivän lopuksi otamme sen tien, Tshekin teollisuus- ja kauppaministeri Jozef Sikela sanoi ennen neuvotteluita.

Suomi on jo vähentänyt kaasun kulutusta

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan komission vähennystavoite ei aiheuta Suomessa heti toimenpiteitä, sillä Suomi on laskenut kaasun kulutusta viimeisen 10 vuoden aikana jopa puoleen. Venäjän hyökkäyksen jälkeen kaasun käyttö on Suomessa laskenut entisestään, eikä Venäjältä ole tullut Suomeen maakaasua toukokuun jälkeen.

Suomi ei ole muutoinkaan niin riippuvainen kaasusta kuin monet muut EU-maat, sillä Suomessa kaasun osuus energian kokonaiskulutuksesta on vain noin viisi prosenttia.

Kaasun vähentämisellä pyritään siihen, että kaasua riittäisi myös talvella, vaikka Venäjä rajoittaisikin sen saatavuutta.

Komissio haluaa uudistuksen voimaan asetuksella. Tämä tarkoittaa, että sitä on sovellettava kaikissa jäsenmaissa automaattisesti, kun asetus tulee voimaan.

Komission ehdotuksen mukaan jäsenmaiden on tehtävä suunnitelmansa kaasun käytön vähentämisestä syyskuun loppuun mennessä. Niiden on tämän jälkeen kahden kuukauden välein raportoitava komissiolle suunnitelman etenemisestä.

Jäsenmaille asetettujen tavoitteiden lisäksi komissio haluaa lisätä jäsenmaiden riippumattomuutta venäläisestä kaasusta nopeuttamalla kaasun yhteisostoja EU:ssa.

Lue myös:  EU-komissio: Kaikkien jäsenmaiden tavoiteltava kaasun kysynnän vähentämistä 15 prosentilla – "Venäjä kiristää meitä"

Kreikka vastustaa EU-komission ehdotusta kaasun kysynnän vähentämisestä

Saksassa kaasukriisi pahenee – maan suurin vuokra-asuntoyhtiö säätää lämmityksen 17 lämpöasteeseen