Euroopassa ennakoidaan valtavan ihmismassan pyrkivän pois talebanien hallitsemasta Afganistanista, eikä EU:lla vieläkään ole yhtenäistä turvapaikkapolitiikkaa

Viime vuosina EU:n toimet näyttävät keskittyneen turvapaikanhakijoiden pitämiseen poissa, mutta suurin vastuunjakoon liittyvä ongelma on yhä ratkaisematta.

Toistaiseksi Afganistanin maarajoilla on hiljaista. Kun Kabulin ilmasilta katkeaa tiistaina, viimeistenkin länsimaiden joukkojen poistuessa, monen afganistanilaisen uskotaan pyrkivän turvaan Talebanilta maitse.

Suurimmat määrät afganistanilaisia vastaanottavat naapurimaat Pakistan ja Iran. YK:n pakolaisjärjestön mukaan jo viime vuonna niihin pakeni yhteensä yli kaksi miljoonaa rekisteröityä afganistanilaispakolaista: Pakistaniin liki 1,5 miljoonaa ja Iraniin lähes 800 000. Määrä on todellisuudessa luultavasti virallisia lukuja korkeampi.

YK:n mukaan runsaasti afganistanilaisten turvapaikkahakemuksia vastaanottivat myös muun muassa Turkki (120 000), Saksa (33 000) ja Kreikka (20 000).

Myös Afganistanin sisäisiä pakolaisia on arvioiden mukaan noin 3,5 miljoonaa.

Viime vuonna turvapaikanhakijoiden määrä tippui yli kolmanneksen

EU:n solidaarisuutta koeteltiin laajalti vuonna 2015, kun Eurooppaan saapui 1,3 miljoonaa turvapaikanhakijaa. Heistä valtaosa oli sotaa pakenevia syyrialaisia, mutta joukossa oli myös afganistanilaisia ja irakilaisia.

Viime vuonna EU-maat vastaanottivat enää 470 000 turvapaikkahakemusta, ja tulijoiden määrä laski vuotta 2015 edeltäneen ajanjakson tasolle. Pudotus oli 33 prosenttia vuodesta 2019, mutta se johtui koronapandemian aiheuttamista rajasuluista, ei niinkään muutoksista turvapaikkapolitiikassa.  

Tuolloin EU vastasi kriisiin solmimalla Turkin kanssa sopimuksen. Turkki lupasi katkaista turvapaikanhakijoiden kulun Euroopan puolelle, mitä vastaan EU-maat sitoutuivat maksamaan Turkille miljardeja tulevien vuosien aikana. Myöhemmin Turkki on käyttänyt pakolaisia vipuvartenaan uhkaillakseen EU:ta.

Vastuunjaon suhteen ei vieläkään sopua

Vuodesta 2015 alkaen EU on myös kasvattanut merkittävästi rajavalvontavirasto Frontexin budjettia. Vuonna 2015 budjetti oli 143 miljoonaa euroa, kun vuodelle 2021 se on jo yli nelinkertaistunut 543 miljoonaan euroon. Virastolle suunnitellaan myös 10 000 rajavartijan pysyviä joukkoja vuoteen 2027 mennessä. Pysyvä rajavartiosta aloittaa tehtäväänsä tänä vuonna, alkuun 5000 rajavartijan vahvuudella.

Kesäkuussa 2021 parlamentti ja neuvosto sopivat nykyisen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston muuntamisesta EU:n turvapaikkavirastoksi. Syyskuussa 2020 komissio esitteli EU:n uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen, joka ei ole sen jälkeen edennyt.

Osa mepeistä otti sopimuksen vastaan epäillen. Sopimus ei puutu vielä riittävästi EU:n yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan vaikeimpaan valuvikaan, jonka vuoksi turvapaikanhakijat eivät jakaudu jäsenmaiden kesken tasan.  

Turvapaikkapolitiikkaa on kritisoitu eniten Dublin-asetuksen vuoksi. Sen yleissääntö on, että vastuun turvaa hakevasta kantaa ensimmäinen saapumisvaltio. Tätä on yritetty uudistaa, mutta sopua ei ole löytynyt.

Siksi edelleen 80 prosenttia kaikista uusista EU:n turvapaikkahakemuksista rekisteröitiin viime vuonna viidessä eri jäsenmaassa. Varsinkin Kreikka, Italia ja Espanja ovat vaatineet EU:lta apua vastaanottamiensa siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden kanssa. 

Aidat nousevat maiden rajoille

Kun kestävää ratkaisua turvapaikanhakijoiden vastaanoton suhteen ei onnistuta sorvaamaan, EU on pyrkinyt vaikeuttamaan turvapaikanhakijoiden saapumista Eurooppaan laittomia väyliä pitkin. Nyt myös yksittäiset jäsenvaltiot ovat päätyneet tähän ratkaisuun. Muureja ja piikkilanka-aitoja ovat rakentaneet jo ainakin Turkki Iranin vastaiselle rajalleen, ja Kreikka Turkin vastaiselle rajalleen.

Vuoteen 2015 verrattuna tilannetta monimutkaistaa se, että siihen kietoutuu myös Minskin poliittinen umpisolmu. Valko-Venäjän vastaista rajaa ovat ryhtyneet tukkimaan niin Latvia, Liettua kuin Puolakin sen jälkeen, kun kaikkiin kolmeen maahan alkoi saapua Lähi-idästä tulleita siirtolaisia Valko-Venäjän rajan puolelta.

Puolan rajalla piikkilanka-aita on yli sata kilometriä pitkä, ja maa kaavailee yli kaksimetrisen muurin rakentamista.

Siirtolaisten saapumista on pidetty Valko-Venäjän johtajan Aljaksandr Lukashenkan masinoimana. Pelkästään Liettuaan on saapunut tänä vuonna yli 4000 siirtolaista rajan yli.

Seurauksena sekä Liettua, Latvia että Puola ovat kiristäneet ulkomaalaisia koskevia lakejaan niin, että esimerkiksi turvapaikan hakeminen on vaikeampaa.

Kun turvapaikanhakijat viime vuosikymmenellä saapuivat joukoittain Eurooppaan, Unkari rakensi aidan Serbian ja Kroatian vastaisille rajoilleen. Silloinen EU-komission puheenjohtaja tuomitsi rakentamisen.

– Muureilla ja aidoilla ei ole sijaa EU:n jäsenmaassa, Jean-Claude Juncker ilmoitti.

Nyt Bryssel vaikenee aidoista. Sen sijaan Liettuassa elokuun alussa vieraillut EU:n sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson kutsui fyysisiä esteitä ”välttämättömiksi” ja ”hyväksi ideaksi” Liettuan kohtaamassa tilanteessa. Tuolloin Taleban ei vielä ollut ottanut valtaa Kabulissa.

Euroopassa vahvoja kannanottoja saatetaan välttää myös lähestyvien vaalien vuoksi. Niin Saksassa kuin Ranskassakin voimakas pakolaiskeskustelu luultavimmin hyödyttäisi maahanmuuttokriittisiä populistipuolueita.

Sisäministerit koolla tiistaina

EU joka tapauksessa pyrkii nyt tilanteeseen, jossa turvapaikanhakijoita ja pakolaisia voitaisiin auttaa Afganistanin naapurimaissa. EU ei ole yhteisesti vielä ilmoittanut, kuinka paljon jäsenmaat saattaisivat ottaa pakolaisia vastaan.

Tiistaina EU:n sisäministerit kokoontuvat Afganistanin muuttoliikettä koskevaan ylimääräiseen kokoukseen, johon osallistuu myös sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) Reutersin etukäteen näkemään lausuntoluonnoksen mukaan jäsenmaat haluavat estää kontrolloimattoman suuren muuttoliikkeen Afganistanista.

Sisäministeri Ohisalo on ehdottanut Suomen pakolaiskiintiön kaksinkertaistaminen ensi vuodelle. Nykyisin kiintiö on 1050 paikkaa vuodessa.

Myös EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Josep Borrell totesi maanantaina, että EU:n tulisi tukea Afganistanin naapurivaltioita taloudellisesti, jotta ne voivat huolehtia pakenevista afganistanilaisista.

Moni EU:n ulkopuolinen maa on ilmaissut aikomuksensa ottaa vastaan Afganistanista pakenevia konkreettisin luvuin. Esimerkiksi Britannia ja Kanada kertovat kumpikin vastaanottavansa noin 20 000 pakolaista.

Toistaiseksi Afganistanista ei ole lähtenyt vielä suuria joukkoja liikkeelle rajanylityspaikkojen pysyessä suljettuina. Mutta kuten maailma on viime viikkoina todistanut, Afganistanin tilanne voi elää hyvinkin nopeasti.

Lue myös: Yhdysvallat poistumassa pian Afganistanista – mitä sen jälkeen maassa tapahtuu? Tutkijaupseeri: "Siviileillä on hankalat ajat edessään"