Maahanmuuttoviraston mukaan turvapaikkahakemusten määrän kasvu ei ole näkynyt Suomessa.
Vajaat kymmenen vuotta sitten Euroopan unionin alueelle saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Suuri osa heistä tuli salakuljettajien täyteen ahtamilla veneillä Välimeren yli. Pakolaiskriisiksi kutsuttu ajanjakso ravisteli EU:n järjestelmiä ja poliittista kenttää.
Tänä vuonna EU:sta, Norjasta ja Sveitsistä turvapaikkaa hakevien määrän uskotaan nousevan jälleen yli miljoonan – ensimmäisen kerran sitten vuoden 2016 ja pakolaiskriisin. Asiantuntijoiden mukaan tilanne eroaa kuitenkin vuosista 2014–2016 useastakin syystä.
– Välimeren on ylittänyt tänä vuonna noin 190 000 ihmistä, mikä on vielä paljon vähemmän kuin vuonna 2015, huomauttaa Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n Brysselin aluetoimiston tiedottaja Ryan Schroeder STT:n haastattelussa.
Lisäksi EU on hänen mukaansa paljon paremmin varautunut tilanteeseen kuin pakolaiskriisin aikaan.
– Mekanismit ovat käytössä, ja tilanne hoidetaan paljon järjestelmällisemmin.
Myöskään Maahanmuuttoviraston oikeus- ja maatietoyksikön tulosalueen johtajan Rafael Bärlundin mukaan tilanne ei ole samanlainen kuin EU:n siirtolaiskriisin aikaan, jolloin pelkästään vuonna 2015 EU:sta, Norjasta ja Sveitsistä haki turvapaikkaa ennätykselliset 1,3 miljoonaa ihmistä. Bärlundin mukaan täytyy myös ottaa huomioon, että Eurooppa on satojen miljoonien ihmisen maanosa.
– En ollenkaan sano, että miljoona turvapaikanhakijaa ei olisi suuri määrä, mutta Eurooppa on pystynyt kantamaan tällaisen määrän. Hetkellisesti tästä aiheutuu järjestelmille ongelmia, mutta suuremmassa mittakaavassa tilanne pystytään hoitamaan. Pitkittyessään ja jos määrät vielä nousevat voimakkaasti, niin voidaan toki olla eri tilanteen edessä, Bärlund sanoo.
Israelin ja äärijärjestö Hamasin välisen konfliktin johdosta ei Bärlundin mukaan ole vielä havaittu merkittävää muuttoliikettä lähialueita pidemmälle.
– Mutta EU:ssa ja Suomessa tilannetta seurataan tarkasti. Eli lähiviikot ja -kuukaudet ovat sen suhteen keskiössä, jos palestiinalaisilla on mahdollisuuksia lähteä lähialueita kauemmas hakemaan turvaa. Suomeen on tullut vain muutamia turvapaikkaa hakevia palestiinalaisia edellisinä vuosina, Bärlund sanoo.
"Matka Suomeen on pitkä"
EU:n turvapaikkaviraston tietojen mukaan turvapaikkaa EU-maista, Norjasta ja Sveitsistä haki kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla 519 000 ihmistä, mikä on 28 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Virasto on myös arvioinut, että nykyisellä tahdilla turvapaikanhakijoiden määrä ylittää tänä vuonna miljoonan.
Suomessa turvapaikkahakemusten lisääntynyt määrä ei kuitenkaan ole näkynyt, Bärlund kertoo STT:lle.
– Seuraamme tarkasti tilannetta, mutta Suomi on loppujen lopuksi suhteellisen syrjässä. Matka tänne on pitkä varsinkin, kun eri EU-maissa on käytössä sisärajatarkastuksia.
Bärlundin mukaan paine kohdistuu tällä hetkellä isompiin EU-maihin, kuten Saksaan, Espanjaan ja Italiaan.
– Puhutaan isoista määristä (turvapaikanhakijoita), ja monissa EU-maissa vastaanottokapasiteetti on kovilla. Se on fakta. Lisäksi, kun otetaan huomioon Ukrainan sota ja sieltä tulevat, tilapäistä suojelua hakevat ihmiset, niin tilanne on hankala useissa maissa.
Mikäli Suomeen alkaisi tulla huomattavasti nykyistä enemmän turvapaikkahakemuksia, on viranomaisilla Bärlundin mukaan keinot reagoida tilanteeseen.
– Suomella on hyvät valmius- ja varautumissuunnitelmat. Vuodesta 2015 on opittu.
Bärlund kuitenkin painottaa olevan tärkeää, että EU ratkoo tilannetta yhteisenä rintamana. Hän pitää positiivisena merkkinä EU:n jäsenmaiden lokakuun alkupuolella saavuttamaa sopua maahanmuuttouudistuksen kriisiasetuksesta.
Bärlund kuitenkin myös huomauttaa, että vaikka vuosia 2015 ja 2016 on laajasti kuvattu siirtolaiskriisin ajaksi EU:ssa, on jälkikäteen myös arvioitu, että puhe oli tilanteeseen nähden dramatisoivaa.
Lampedusalla nyt rauhallisempaa
Valtaosa EU:hun tänä vuonna laittomasti tulleista siirtolaisista on saapunut niin kutsutun keskisen Välimeren reitin kautta ja rantautunut Italiaan. Tämä on IOM:n Schroederin mukaan muutos aikaisempiin vuosiin verrattuna. Italialle kuuluvalla Lampedusan saarella on aika ajoin ollut hyvin paljon tulijoita, mutta tilanne on rauhoittunut viime viikkoina.
– Syyskuun puolivälissä Lampedusalle saapui yhtäkkiä Tunisiasta muutamassa päivässä yli 10 000 ihmistä, mutta nyt tilanne on eri. Lampedusan saarella oleva kollegani juuri kertoi minulle, että tilanne on hyvin rauhallinen, Schroeder kertoi STT:lle lokakuun ensimmäisellä viikolla tehdyssä haastattelussa.
Hänen mukaansa vastaanottokeskuksessa oli tuolloin vain vähän ihmisiä ja ihmisiä oli saatu siirrettyä saarelta mantereelle.
– Tilanne on jälleen hallinnassa.
Miksi syyskuussa Italiaan sitten saapui suuria määriä ihmisiä?
Schroederin mukaan syynä voi olla sää: Välimerellä oli ennen syyskuun puoltaväliä hyvin myrskyisää. Kun meri sitten rauhoittui, salakuljettajat lastasivat Tunisiassa odottaneet ihmiset veneisiin ja kuljettivat heidät meren yli.
"Tämä on se kriisi"
Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin tietojen mukaan EU:hun laittomasti rajan ylittäneiden määrä nousi tammi-elokuussa noin viidenneksellä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden. Viraston mukaan kasvu johtui ensisijaisesti juuri keskisen Välimeren reitin kautta Italiaan ja Maltalle tulleiden siirtolaisten määrän kasvusta: kyseisen reitin kautta EU:hun oli elokuun loppuun mennessä saapunut lähes 114 300 ihmistä, kun kaikkiaan EU:hun oli saapunut reilut 232 000 ihmistä.
Vuonna 2015 pakolaiskriisin aikaan Välimeren yli EU:hun tuli yli miljoona ihmistä.
Schroederin näkemyksen mukaan tänä vuonna Välimeren yli saapuneiden ihmisten määrän perusteella ei voidakaan puhua samanlaisesta kriisistä kuin vuonna 2015. Välimerellä on kuitenkin hänen mukaansa humanitaarinen kriisi.
– Välimerellä on tänä vuonna hukkunut tai kadonnut jo reilusti yli 2 000 ihmistä. Tämä on se kriisi. Meidän täytyy pärjätä paremmin, antaa näille ihmisille mahdollisuus valita toisin, ei hypätä veneisiin ja antaa henkensä salakuljettajien käsiin.
Ketkä turvapaikkaa hakevat?
Tällä hetkellä eniten turvapaikkahakemuksia EU-maihin tekevät syyrialaiset, afganistanilaiset, turkkilaiset, venezuelalaiset ja kolumbialaiset. Maahanmuuttoviraston Bärlundin mukaan suurin syy turvapaikkahakemusten lisääntymiseen on se, että tilanne turvapaikanhakijoiden lähtömaissa jatkuu vaikeana.
Mistä kautta osa turvapaikanhakijoista sitten saapuu EU-alueelle?
IOM:n Schroederin mukaan tähän kysymykseen vastausta haettaessa täytyy katsoa maahanmuuttotilannetta kokonaisuudessaan.
– Joka vuosi laillinen ja turvallinen maahanmuutto EU:hun lisääntyy. Osa laillisesti saapuvista toki sitten jää EU:n alueelle viisumin umpeutumisen jälkeen ja hakee turvapaikkaa.
Näiden ihmisten hakemukset yhdessä laittomasti EU:hun saapuvien hakemusten kanssa ovat Schroederin mukaan syy kasvaneeseen turvapaikkahakemusten määrään ja järjestelmän kuormittumiseen.
– Tässä on tapahtunut iso muutos aikaisempiin vuosiin verrattuna, ja turvapaikkajärjestelmä on monissa maissa kuormittunut.
Lisäksi Schroederinkin mukaan kokonaiskuvaan on vaikuttanut EU:hun saapuneiden, tilapäistä suojelua hakeneiden ukrainalaisten määrä.
– Uskon, että tämä tilanne on vaikuttanut siihen, että Välimeren yli saapuneiden määrä voi tuntua kriisiltä. Kun näemme suuria määriä ihmisiä saapuvan, se aiheuttaa paniikkia. Mutta jos katsoo isompaa kuvaa, en näe, että kyseessä on kriisi lukujen valossa.