Kaikkiaan lähes puolet suomalaisista arvioi, että eläkejärjestelmät romahtavat tulevaisuudessa.
Alle 45-vuotiaiden suomalaisten enemmistö uskoo, ettei edes jo ansaittuja eläkkeitä kyetä maksamaan tulevaisuudessa. 26–35-vuotiaista eläkejärjestelmän uskoo romahtavan yli 60 prosenttia.
Kaikkiaan lähes puolet suomalaisista arvioi, että eläkejärjestelmät romahtavat tulevaisuudessa niin, ettei jo ansaittuja eläkkeitä kyetä maksamaan.
Näkemykset käyvät ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan arvo- ja asennetutkimuksesta.
Eläkeuudistuksessa eri keinoja
Petteri Orpon (kok.) hallitus tavoittelee eläkeuudistusta, joka vahvistaisi julkista taloutta noin miljardilla eurolla.
Ministeriöiden ja työmarkkinajärjestöjen työryhmien on määrä laatia ehdotus uudistuksista tammikuun loppuun mennessä.
Uudistus voidaan toteuttaa esimerkiksi leikkaamalla eläkeindeksistä, mikä iskisi nyt eläkkeellä oleviin.
Eläkemaksujen nostaminen taas vähentäisi nykyisten ja tulevien työntekijöiden tuloja. Yksi vaihtoehto on myös sijoitusriskin kasvattaminen, jolloin sijoittamisella voitaisiin tavoitella nykyistä suurempia tuottoja.
Suomalaiset ovat Evan kyselyssä erimielisiä siitä, millä keinoin eläkejärjestelmää on hyväksyttävää uudistaa.
Eläkeikäiset pääsääntöisesti vastustavat uudistuksia, jotka heikentäisivät eläke-etuuksia. Nuoremmissa ikäluokissa näihin uudistuskeinoihin taas löytyy suurempaa valmiutta.
9:56
Uupumusepidemia haastaa eläkejärjestelmän.
Työllisyysaste halutaan ylös
Kansalaisten valmius eläkemaksujen nostoon on pudonnut syksyn 2019 mittaukseen verrattuna.
Siinä missä vuonna 2019 yli puolet kaikista ikäryhmistä hyväksyi eläkemaksujen korotukset, niin nyt eläkemaksujen noston hyväksyy enää 42 prosenttia.
Nuorimpien ikäluokkien enemmistö ei pidä eläkemaksujen korotuksia hyväksyttävinä.
Selkeästi eniten hyväksyntää eläkejärjestelmää vahvistavista toimista saa työllisyysasteen nostaminen. Sen kannalla on suomalaisten enemmistö.
Evan kyselytutkimuksen tulokset perustuvat noin 2 000 ihmisen Taloustutkimuksen internetpaneelissa lokakuussa antamiin vastauksiin. Virhemarginaali on koko aineiston tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.