Eversti Matti Pitkäniitty: "Nyt viestimme Venäjälle, miten Suomi suhtautuu järjestettyyn rajalletuloon"

Suomi pyrkii nyt lähettämään ulkomaille voimakasta signaalia ja viestiä siitä, miten Suomi suhtautuu itärajan järjestettyyn maahan pyrkimiseen, kertoo eversti Matti Pitkäniitty

Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö Pitkäniitty sanoo, että seuraavaksi katsotaan, miten viesti menee läpi.

– Keskitymme kertomaan, että raja on tältä ilmiöltä suljettu sekä tuomaan esiin, missä kansainvälisen suojelun haku on Suomen itärajalla mahdollista. Tieto pyritään saamaan mahdollisille maahan pyrkijöille, ennen kuin he saavuttavat Suomen rajan.

Eversti muistuttaa, että itärajan ongelmat eivät ratkea yksittäisellä päätöksellä, edessä on parhaimmillaankin useiden askelten prosessi.

– Emme asennoidu niin, että Suomen hallituksen kuluneella viikolla tekemä päätös (rajanylityspaikkojen sulkemisesta) on viimeinen tässä matkassa, vaan se oli yksi askel. Tällä hetkellä katsomme, mikä on se seuraava askel.

Pitkäniitty tunnustaa, että rajaturvallisuustilanne on nyt itärajalla erittäin poikkeuksellinen ja vaikea. Tässä on hänen työsarallaan apuna esimerkiksi Frontex, Euroopan raja- ja merivartiovirasto.

– Suomi käy tällä erää Frontexin kanssa keskusteluja siitä, millä aikataululla ja mitä lisäresursseja tänne tulee. Frontexin kautta on mahdollista saada maahan kokeneita muiden maiden rajatyöntekijöitä, jotka ovat esimerkiksi tottuneet käsittelemään suuria maahantulijoiden määriä. Frontex kykenee tuottamaan apua laajalla skaalalla.

Ketkä erityisen haavoittuvassa asemassa?

Pitkäniitty kiistää, että maahan pyrkijät voisivat jäädä jumiin Suomen ja Venäjän väliin.

– Ei ole olemassa mitään niin sanottua ei-kenenkään-maata rajoilla. Jos henkilö ei ole itärajalla vielä Suomen puolella, silloin hän on vielä Venäjällä. On tietysti mahdollista, että Venäjä sanoo henkilön lähteneen maasta, kun tämä on käynyt rajanylityspaikan lähtötarkastuksessa. Sieltä on kuitenkin vielä matkaa rajalle, joten he ovat rajatarkastuksen jälkeenkin edelleen Venäjällä ja sikäläisten viranomaisten vastuulla.

Haastavampi kysymys on se, millaiset maahan pyrkijät ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.

– Näitä ihmisiä ovat esimerkiksi henkilöt, jotka eivät kykene pitämään itsestään huolta, eikä voida elämänkokemuksen perusteella katsoa, että heillä olisi toisin toimimisen vaihtoehto. Klassinen esimerkki ja rautalankamalli on se, että jossain on vanhuksia miinus 20 asteen pakkasessa ja syvässä lumihangessa. Mutta viime kädessä asia on paljon monivivahteisempi. Siinä arvioidaan sekä tilannetta, olosuhteita ja kyseistä henkilöä kaikilla niillä keinoilla, joita Rajavartiolaitoksella on käytössä siinä hetkessä, Pitkäniitty summaa.

Lue myös:

    Uusimmat