Nordean pääkonttorin siirtyminen Suomeen ei muuta Finanssiala ry:n kantaa euroalueen yhteiseen talletussuojaan.
– Kanta on muodostettu pankkien kesken pari vuotta sitten, ja se on ennallaan. Emme näe tarvetta tai edellytyksiä yhteiselle talletussuojalle, sanoo Finanssialan pääekonomisti Veli-Matti Mattila STT:lle.
Syynä Mattilan mukaan on se, että pankkijärjestelmien kuntoerot ovat pankkiunionimaiden välillä edelleen suuret.
– Tällaisessa tilanteessa ei ole mieltä lähteä lisäämään yhteisvastuuta.
Kuntoerojen lisäksi myös maiden talletussuojajärjestelmät poikkeavat Mattilan mukaan paljon toisistaan.
– Jokaisessa maassa pitäisi olla samantyyppinen järjestelmä, joka Suomessa on ollut 90-luvun lopulta, että kerätään varoja rahastoon pahan päivän varalle. Tässä on kuitenkin suuria eroja maiden välillä.
Osassa maista oman talletussuojarahaston keräämisessä ollaan vielä alkutekijöissä, Mattila sanoo.
– Suomi on niitä maita, joissa on ollut pitkään ylirahastoitu järjestelmä. Lähtökohtaerot ovat liian suuret, jotta voitaisiin siirtyä yhteisvastuulliseen järjestelmään.
EU-komissio esitti yhteistä talletussuojaa vuonna 2015. Sen tarkoitus on pienentää mahdollisten pankkikriisien yhteiskunnalle aiheuttamia riskejä.