Hallituksen EU-ministerivaliokunta ei pidä perusteltuna siirtyä euroalueen yhteiseen talletussuojaan EU-komission esittämältä pohjalta.
EU-komissio esitti marraskuussa yhteistä talletussuojaa osana EU:n pankkiunionia, jonka tarkoitus on pienentää mahdollisten pankkikriisien yhteiskunnalle aiheuttamia riskejä.
Suomessa finanssiala on vastustanut voimakkaasti euroalueen yhteistä talletussuojaa, koska se saattaisi johtaa siihen, että suomalaispankit joutuvat rahoittamaan ulkomaisten pankkien talletussuojaa.
Nordea ilmoitti torstaina muuttavansa Suomen, Tanskan ja Norjan tytärpankkinsa sivuliikkeiksi. Sen ansiosta pankki välttyisi joutumasta euroalueen yhteisen talletussuojan piiriin. Ruotsi hoitaisi talletussuojan Nordean asiakkaille, mukaan lukien suomalaiset asiakkaat.
Talletukset on suojattu Suomessa 100 000 euroon saakka. Myös euroalueen yhteinen talletussuoja yltäisi 100 000 euroon asti.
Järjestelmäriskipuskuria ehdotetaan
Valtiovarainministeriön työryhmä esittää, että Finanssivalvonnalle annettaisiin mahdollisuus asettaa pankeille harkinnanvaraisia lisäpääomavaatimuksia. EU-lainsäädäntöön sisältyy mahdollisuutena tällainen niin sanottu järjestelmäriskipuskuri.
Järjestelmäriskipuskurin tarkoitus on kattaa riskejä, joita pankkijärjestelmän rakenteesta voi aiheutua koko rahoitusjärjestelmälle ja kansantalouden vakaudelle.
Suomi ei ole toistaiseksi ottanut järjestelmäriskipuskuria käyttöön, vaikka Kansainvälinen valuuttarahasto, Euroopan järjestelmäriskikomitea ja teollisuusmaiden järjestö OECD ovat toistuvasti kiinnittäneet huomiota siihen, ettei Suomen viranomaisilla ole riittävästi välineitä rahoitusjärjestelmän rakenteellisen vakauden turvaamiseen.