Grönlannista löydettiin uudenlainen norppa

Kansainvälinen tutkijaryhmä on kuvannut uudenlaisen kiehkuraishylkeen eli norpan Grönlannissa, kertoo Helsingin yliopisto, jonka tutkijoita oli mukana projektissa. 

Uusi norppa löydettiin Unescon maailmanperintökohteesta Ilulissatin jäävuonosta Länsi-Grönlannissa.

Jäävuonon hylkeet ovat muita arktisia norppia selvästi isompia, ja niiden turkin väritys ja kuviointi ovat erilaisia. Paikalliset metsästäjät ovat olleet tietoisia eroista ja kutsuneet jäävuonon norppia kangialaisiksi alueen nimen mukaan.

Kangiannorppien geneettisen, ekologisen ja käyttäytymisen erityislaatuisuuden todentamiseen yhdistettiin monitieteellisessä tutkimuksessa genomisekvensointia, telemetriapaikannusta ja ilmakartoitusta. 

Telemetria- ja kartoitustiedot osoittavat, että kangiannorppia on vain muutama tuhat. Ne pysyvät omassa jäävuonossaan, vaikka kannan tiheys siellä on suuri. 

Tämä poikkeaa merkittävästi muista arktisista norpista, jotka esiintyvät suurina populaatioina ja liikkuvat kausittain tuhansia kilometrejä ruoan perässä.

Lue myös: Poikkeuksellisen kesy norppa tuli tervehtimään Aria, veijarin vierailu tallentui videolle: "Tuli ihan käteen kiinni ja puhalsi"

Omanlainen turkin väritys

Helsingin yliopiston tutkijat keskittyivät projektissa erityisesti eri norppapopulaatioiden genomitiedon analysointiin. 

Analyyseistä päävastuussa ollut Ari Löytynoja sanoo tulosten osoittavan, että kangiannorpat ovat olleet erillään muista norpista yli sadantuhannen vuoden ajan.

– Tänä aikana kangiannorppien tietyt geenit ja genomialueet kehittyivät ja antoivat niille omanlaisen turkin värityksen, suuremman koon ja sopeutumia jäävuonon kaltaiseen ympäristöön. Vaikka havaitut sopeutumat viittaavat vähäsuolaiseen veteen, on epäselvää, missä kangiannorppien eriytyminen ja ominaispiirteiden kehittyminen tapahtui, Löytynoja kertoo tiedotteessa.

Tutkijoiden mukaan kangiannorppien erityislaatuisuus on osoitus laajemman tutkimuksen tarpeesta, sillä Ilulissat on vain yksi arktisen alueen vuonoista. Arktiset meret ovat yksi maapallon viimeisistä tutkimattomista seuduista, ja on epäselvää, kuinka alueen eliölajeja ja luonnonvaroja voidaan parhaiten suojella ja hallinnoida.

Tutkimus julkaistiin Molecular Ecology -tiedejulkaisussa.

Lue myös: Janoinen sukeltaja havitteli Astan seurueen juhannusjuomia – katso hulvaton video!