Ulkoministeriön mukaan evakuointipäätösten tekeminen Afganistanin pääkaupungin Kabulin lentokentällä oli vaikeaa. Ihmisiä jouduttiin tunnistamaan väkijoukon keskeltä muun muassa käsimerkkien perusteella ennen tarkempaa henkilöllisyyden varmentamista.
Yhteensä Kabulista on tähän mennessä saatu evakuoitua 414 Suomen evakuointilistoille kuuluvaa ihmistä, kertoo ulkoministeriön yksikönpäällikkö Veikko Kiljunen.
Joitakin kymmeniä on yhä matkalla Suomeen. Lisäksi Kabulissa on yhä kymmeniä evakuointia odottavia.
Kabulista evakuoitiin ihmisiä konsulilain perusteella, yksittäisten virkamiesten arvion perusteella sekä valtioneuvoston tekemän päätöksen perusteella.
Kabulista evakuoiduista 263 on valtioneuvoston päätöksellä evakuoitavia, Kabulista palkattuja Suomen, EU:n ja Naton työntekijöitä perheineen.
Evakuoiduista 151 on Suomen kansalaisia ja pysyvästi Suomessa oleskeluluvalla asuvia perheineen sekä yksittäisiä hengenvaarasta pelastettuja ihmisiä.
Kabulista evakuoidut 2. syyskuuta mennessä.
Kiljunen ei kerro tarkemmin, kuinka paljon ihmisiä evakuoitiin yksittäisten virkamiesten arvioiden perusteella.
– Yksittäisiä henkilöitä ja lapsia on evakuoitu turvallisuus ja hengenvaara huomioiden.
Haavisto: Riski väärien ihmisten päätymisestä Suomeen pieni
Kabulista Suomeen evakuoitu afganistanilainen mies kertoi tällä viikolla MTV Uutisten haastattelussa lentokentän ja evakuointilentojen kaoottisesta tilanteesta.
Suomessa asuva ja työskentelevä mies kertoi epätoivoisten ihmisten pyrkineen mukaan evakuointilennoille hinnalla millä hyvänsä.
– Kaikki pyysivät, että ota minut mukaasi veljenäsi tai serkkunasi. Sanoin, että asia ei ole minun käsissäni. Yritin vain pelastaa itseni. Se oli ainoa vaihtoehtoni. Muuten olisin jäänyt jumiin Kabuliin ja olisin menettänyt työni Suomessa, mies kertoi.
Lue myös: Kabulista evakuoitu mies pääsi Suomen lennolle: "Yritin vain pelastaa itseni" – alaikäiset siskot jäivät porttien ulkopuolelle
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ei kuitenkaan usko, että vääriä henkilöitä päätyisi Suomeen.
– Ymmärtääkseni se riski on aika pieni. Kaikki mahdollisuudet käytettiin siihen, että henkilöiden identiteetti selvitetään. Kabulista oltiin jatkuvasti yhteydessä Suomen viranomaisiin, muun muassa maahanmuuttovirastoon sen selvittämiseksi, että vääriä henkilöitä ei tule mukaan. Myös Suojelupoliisi teki tässä tehtävänsä, sanoo Haavisto.
Haaviston mukaan ihmisten henkilöllisyyden selvittäminen lentokentän kaaoksessa oli erittäin vaikeaa. Suomalaiset joutuivat myös käännyttämään lennoilta ihmisiä, joiden epäiltiin esiintyneen väärällä identiteetillä. Tarkistuksia tehdään myös Suomeen saapuneiden osalta.
– Heille annetaan määräaikainen oleskelulupa ja henkilöllisyyden selvittäminen tehdään huolella. Luotan meidän viranomaisiimme. Muualla nähty, että Talebanin kannattajia on yrittänyt soluttautua evakuoitavien joukkoon. En usko, että Suomessa näin pääsee tapahtumaan, ulkoministeri toteaa.
Sovittuja käsimerkkejä ja huutoja lentokentällä
Ulkoministeriön Veikko Kiljunen kertoo, että suomalaiset virkamiehet ja sotilaat käyttivät erilaisia merkkejä Kabulin lentokentällä, jotta he ja evakuoitavat tunnistaisivat toisensa.
– Tyypillisesti käytettiin käsimerkkejä, huutoja tai tietyn värisiä vaatteita, jotta tunnistaminen onnistui muutamien metrien päästä väkijoukosta. Kovin kaukaa ihmisiä ei voinut tunnistaa, Kiljunen toteaa.
Valtioneuvoston päätöksillä Suomi evakuoi yhteensä 298 Kabulissa työskennellyttä Suomen, Naton tai EU:n työntekijää perheenjäsenineen.
Maahanmuuttoviraston turvapaikkaosaston johtajan Antti Lehtisen mukaan Suomeen on saapunut heistä 140 henkilöä. Lisäksi osa on evakuoitu Kabulista, mutta he ovat yhä matkalla Suomeen.
Valtioneuvoston evakuointilistalla olleet työntekijät perheineen saavat suoraan oleskeluluvan neljäksi vuodeksi.
Neljän vuoden oleskeluluvan saaneiden kohdalla prosessi etenee melko nopeasti.
– Alkua ovat viivästyttäneet koronaan liittyvät varotoimenpiteet. Vasta niiden jälkeen päästään ottamaan sormenjäljet ja valokuvat. Sen jälkeen prosessi on nopea ja suoraviivainen. Puhutaan noin kuukaudesta siitä, kun he ovat saapuneet, Lehtinen sanoo.
Suomen kansalaisten ja Suomessa pysyvästi asuvien Kabulista Suomeen evakuoidut perheenjäsenet joutuvat hakemaan turvapaikkaa Suomeen saapuessaan. Myös virkamiesten arvion perusteella evakuoidut ohjautuvat normaaliin turvapaikanhakuprosessiin.
Kabulista evakuoidut ovat tähän mennessä jättäneet noin 80 turvapaikkahakemusta.
Heistä lähes neljännes on aikuisia miehiä ja loput naisia ja lapsia.
Turvapaikkaa hakevien puhuttelut käynnistyvät ehkä vasta muutaman kuukauden päästä.