Vaikka presidentinvaaleissa on paljon samoja ehdokkaita kuin kuusi vuotta sitten, Pekka Haavisto sanoo lähtevänsä kampanjaan melko erilaisilla teemoilla.
Vihreiden presidenttiehdokas muistuttaa, että maailman turvallisuustilanne on muuttunut paljon vuodesta 2012. Venäjän ja lännen välit ovat kiristyneet Ukrainan sodan seurauksena ja lännessä on astuttu epävarmuuden aikaan Brexitin ja Donald Trumpin nousun ansiosta.
– EU turvallisuustoimijana kehittyy nopeasti ja selvästi myös tiivistyy Saksan ja Ranskan yhteistyönä. Nyt meidän pitää ottaa siihen kantaa ja olla siinä aktiivinen, Haavisto sanoi avatessaan kampanjansa Helsingissä.
– Sitten on myös idän ja lännen välinen tilanne. Mitä Suomi voi tässä tilanteessa tehdä, miten pitää Venäjän jonkinlaisen neuvotteluyhteyden päässä.
Haavisto sanoi pitäneensä Trumpin tiistaista YK-puhetta jopa yllättävän maltillisena. Kuitenkin monet Trumpin teot, kuten Pariisin ilmastosopimuksesta vetäytyminen ja naisia tukevilta järjestöiltä leikkaaminen, ovat hänen mukaansa Suomen tavoitteiden vastaisia.
Vuoden 1973 häpeä
Vuoden 2012 vaaleissa Haavisto eteni ensimmäisenä vihreiden ehdokkaana toiselle kierrokselle. Nytkin Haavisto on gallupeissa toiseksi suosituin ehdokas, mutta presidentti Sauli Niinistön suosio on ollut musertavan ylivoimaista. Tuoreimmassa Helsingin Sanomien gallupissa Niinistön kannatus oli 68 prosenttia.
Haavisto uskoo, että ehdokasasettelun melko myöhäinen selviäminen on vaikuttanut gallupeihin. Moni vasta heräilee kampanjaan.
– Uskon, että istuvan presidentin lukemat tulevat vielä taivaallisista korkeuksista tänne meidän maallisten vaeltajien joukkoon.
Haavisto nosti ensimmäisessä kampanjapuheessaan esille vuoden 1973, jolloin Urho Kekkonen valittiin presidentiksi poikkeuslailla ilman vaaleja. Haaviston mukaan moni muistelee tuota vuotta nyt häpeillen.
– Vuosi 1973 muistuttaa meitä, miten tärkeitä vaalit ja niiden ympärillä käyty poliittinen keskustelu ovat.