Jokien ja järvien vedenkorkeudet ovat erittäin alhaalla etenkin maan länsi- ja keskiosassa. Matala vedenkorkeus konkretisoituu matalarantaisilla järvillä paljaina rantoina ja epämiellyttävänä hajuna kaislikossa.
– Käytännössä syy on se, että sateita ei ole tullut ja vesi on häipynyt tuonne taivaalle haihtumalla, arvioi Suomen ympäristökeskuksen johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.
Lue myös:
Helpotusta vedenpinnan tasoihin voi tuoda ainoastaan sade. Tällä hetkellä sadetta saadaan ainakin etelässä odottaa. Vehviläisen arvion mukaan ainakaan pariin viikkoon helpotusta ei ole luvassa.
Ilmiön taustalla on pitkään jatkunut kesä. MTV Uutiset kertoi aiemmin tällä viikolla, että kulunut touko-elokuu oli Suomessa mittaushistorian lämpimin.
Vaikutukset näkyvät erityisesti matalissa järvissä, joiden rannat ovat niin ikään matalia. Näissä paikoissa saattaa näyttää tällä hetkellä siltä, että vesi on kadonnut keskelle järveä, ja esimerkiksi veneitä ei saada vesille. Järvien pinnat ovat keskimääräistä alempana varsinkin maan länsi- ja keskiosissa.
Hajun takana mätäneminen
Paikalliset asukkaat ovat harmitelleet esimerkiksi Kanta-Hämeen Tammelan Pyhäjärvellä kaislikon haisemisesta. Asiasta on kertonut Yle. Vehviläisen mukaan epämielyttävän hajun takana on mätänemisprosessi.
– Haiseminen tulee lämpötilan ja sen takia, että sinne pääse ilmaa. Joku mätänemisprosessi siellä sitten alkaa. Se joutuu ilman kanssa vaikutuksiin, niin mätänevän aineksen haju pääsee sieltä läpi.
Vaikeaksi tilanne käy järvien ja pohjavesien kannalta, jos syyssateita ei saada ja talvi saapuu jo marraskuussa. Vaikutukset näkyisivät myös pohjavesissä.
– Jos sateita ei saada, ja talvi saapuu aikaisin, niin se on kalojen osalta hankalaa, Vehviläinen pohtii.
Tällainen tilanne voisi lisätä kalakuolemia, sillä happitilanne on tällöin huono. Puolestaan kaivot saattaisivat olla tyhjiä tai tyhjetä, ja apua niiden täyttämiseen voitasiin tarvita pelastuslaitoksilta.
Kuivat kesät, sateiset talvet?
Suomen ympäristökeskuksen johtavan hydrologin Bertel Vehviläisen mukaan tulevaisuudessa tämänhetkinen tilanne voi toistua.
Ilmastonmuutoksen myötä Suomessakin talvet saattavat lämmetä, mikä tarkoittaisi sitä, että vettä saataisiin vesistöihin – mahdollisista kuivista ja kuumista kesistä huolimatta.
– Mitä tänä syksynä toteutuu, on vaikea arvioida; tuleeko kuivan syksyn jälkeen talvi ja ongelmat heti, sitä ei vielä tiedä.
Ainakaan vielä ei ole alitettu edellisen merkittävän kuivuusjakson eli vuosien 2002–2003 tasoja, käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen tilastoista.