2010-luvulla Turkki on Recep Tayyip Erdoğanin johdolla ajautunut yhä kauemmas lännestä ja Euroopan unionista. Tänään pidettävissä vaaleissa ratkeaa pitkälti maan suunta tulevina vuosina.
Mikäli istuva presidentti Recep Tayyip Erdoğan valitaan jatkokaudelle ja hänen Oikeus ja kehitys -puolueensa (AKP) saa enemmistön parlamenttiin, puolue saa ajetuksi läpi loputkin presidentin valtaoikeuksia laajentavista uudistuksistaan.
Maan hajanainen oppositio on kuitenkin yllättänyt saamalla rivinsä melko yhtenäisiksi, yhteistä vihollista, eli Erdoğania vastaan. Vielä alkuvuonna ei näyttänyt siltä, että oppositio pystyisi haastamaan konservatiivista ja islamistista AKP:ta.
– Oppositio on nyt merkittävästi piristynyt ja uudistunut, tutkija Sinan Ülgen sanoo.
Vaalien aikataulu tuli nopeasti, sillä Erdoğan määräsi vaalit vasta huhtikuussa.
Uusimmassa mielipidemittauksissa opposition muodostama vaaliliitto on saanut 44,5 prosentin kannatuksen. AKP tukipuolueineen johtaa kaksi prosenttiyksikköä korkeammilla lukemilla.
Ratkaisevaa parlamentin enemmistön kannalta saattaa olla se, ylittääkö vaaliliittojen ulkopuolinen kurdipuolue HDP parlamenttiin vaadittavan kymmenen prosentin äänikynnyksen.
"Turkin politiikan uusi tähti"
Presidenttikisassa tasavaltalaisen kansanpuolueen (CHP) Muharrem Ince haastaa vahvimmin istuvan presidentin.
– Hän on Turkin politiikan uusi tähti. Se on päivänselvää. Hän saa hyvin yhteyden yleisöönsä ja ihmiset samastuvat häneen hänen vaatimattoman taustansa takia, professori Serhat Güvenç Kadir Hasin yliopistosta sanoo.
Incen tilaisuudessa tällä viikolla nähty banderolli tiivisti asian näin: "Hän on fysiikan opettaja, mutta tekemässä historiaa"
Incen tilaisuudet ovat keränneet jättiyleisöjä, mutta mielipidemittauksissa hän on jäänyt vajaan 30 prosentin kannatuslukemiin. Mahdollisuudet toiselle kierrokselle ovat olemassa, sillä Erdoğanin kannatus on ollut vajaat 50 prosenttia. Silloin Incen pitäisi kerätä lähes kaikki muiden oppositiopuolueiden äänet voittaakseen.
Ince on luvannut yhdistää jakautuneen maan, vahvistaa sananvapautta ja muita kansalaisoikeuksia, parempia suhteita länteen ja panostuksia työhön ja koulutukseen.
Talouden näkymät laskevat AKP:n kannatusta
Maan talous on ollut tänä vuonna ongelmissa, ja Turkin liiran arvo on rapistumassa. Nämä vaikeudet ovat osaltaan laskeneet AKP:n kannatusta ja kyseenalaistaneet sen narratiivin puolueesta maata vaurastuttavana voimana.
AKP tietää kurdipuolue HDP:n ratkaisevan aseman, ja Erdoğanin johdolla puolue onkin hyökännyt puheissaan etenkin sen kampanjaa vastaan.
Gallupien valossa todennäköisimmältä lopputulokselta näyttäisi se, että Erdoğan jatkaa presidenttinä, mutta oppositio saisi enemmistön parlamenttiin. Tämä saattaisi tietää pitkää kamppailua valta-asetelmista vaalien jälkeen.
Tulos on siis ratkaiseva maan tulevaisuuden kannalta.
– Jos voimme pakottaa kisan toiselle kierrokselle, kaikki on mahdollista, kurdipuolueen ehdokas parlamenttiin Hisyar Ozsoy kommentoi Financial Timesille.
Poikkeustila yhä voimassa
Vaaleja on kritisoitu muun muassa siksi, että Turkissa on yhä voimassa heinäkuussa 2016 julistettu poikkeustila. Maassa tapahtui silloin vallankaappausyritys.
YK:n ihmisoikeuskomissaari Zeid Ra’ad al-Hussein vaati, että Turkki lakkauttaisi poikkeustilan ennen vaaleja.
– On hankala kuvitella uskottavien vaalien järjestämistä ympäristössä, jossa eriävistä mielipiteistä ja hallituspuolueeseen kohdistuneista haasteista rankaistaan niin ankarasti, ihmisoikeuskomissaari sanoi.
Lähteet: AP, Reuters, Financial Times