Suomen koronavirustilanne ja testauskapasiteetti voivat mahdollistaa sen, että Suomi muuttaisi strategiaansa viruksen leviämisen estämisessä.
Näin sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusosaston johtaja, professori Mika Salminen STT:lle.
Päämäärä on koko ajan ollut Suomessa se, että minimoidaan sairaalahoitoon ja tehohoitoon joutuvien sekä koronaviruksen aiheuttamien kuolemien määrä.
Tähän asti keinoina on käytetty suuriin ihmismassoihin ja talouteen kielteisesti vaikuttavia rajoituksia, joilla on vähennetty ihmisten välisiä kontakteja. Näitä ovat olleet esimerkiksi joukkokokoontumisten kieltäminen, liikkumisrajoitukset sekä ravintoloiden, kirjastojen, uimahallien ja koulujen sulkeminen.
Hybridistrategia käyttöön
Salmisen mukaan pian voi olla mahdollista siirtyä ainakin osittain niin sanottuun hybridistrategiaan, jossa taudin etenemistä väestössä voitaisiinkin hallita yksilöihin kohdistuvilla yhteiskunnalle vähemmän haitallisilla keinoilla kovien rajoitusten sijaan. Tämä tarkoittaa sairastuneiden testaamista ja tartuntaketjujen jäljittämistä.
– On ihan ilmiselvää, että nyt kun testauskapasiteetti alkaa olla kunnossa, testauskynnystä pitää entisestään laskea ja niin on tehtykin. Kun tapauksia löydetään, heidän kontaktinsa kartoitetaan ja tarvittaessa altistuneiksi arvioidut asetetaan karanteeniin. Tartunnan saanut on sitten kotieristyksessä tai sairaalassa, jos tilanne sitä vaatii.
Hallitus päättää, ei THL
Salminen painottaa, että strategian mahdollinen muutos ei ole THL:n päätös, vaan siitä päättää maan hallitus. Hallitus on asettanut tätä varten oman poikkihallinnollisen asiantuntijaryhmän, joka katsoo asiaa koko yhteiskunnan kannalta. THL toimii vain ja ainoastaan neuvoa antavana yhtenä asiantuntijaorganisaationa.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi tällä viikolla, että hallitus käsittelee ensi viikolla koronakriisin rajoitustoimia. Esillä ovat sekä rajoitustoimien purkaminen, niiden mahdollinen kiristäminen ja tarve ottaa uusia toimenpiteitä purettavien tilalle.
Marin ei ole ottanut tarkkaan kantaa siihen, mikä strategia tulee jatkossa olemaan, mutta esimerkiksi hallituspuolue keskusta on julkisuudessa vaatinut jopa nykyistä tiukempia rajoituksia.
Tartuntaketjujen jäljitys mahdollistaisi kovien rajoitteiden purkamista
Tartuntaketjujen jäljittämisen idea on siinä, että oireileva koronatartuntaa epäilevä ihminen ohjataan nopeasti testiin.
Tämän jälkeen hänet määrätään eristykseen odottamaan testituloksia, joissa kestää luotettavan tuloksen antavilla testeillä tyypillisesti noin pari päivää. Jos tulos on positiivinen, sairastunut määrätään eristykseen, ettei hän levittäisi virusta edelleen.
– Sitten tulee puhelu viranomaiselta, joka haastattelee sairastuneen. Hän kysyy, missä olet liikkunut ja keitä olet tavannut ja ottaa altistuneisiin yhteyttä, Salminen sanoo.
Altistuneet asetetaan karanteeniin kahdeksi viikoksi.
– Se taas on hallinnollinen päätös, ja niin on tärkeää ollakin, jotta henkilö saa korvauksia, kun on esimerkiksi pois töistä, Salminen toteaa.
Tämän kaiken tarkoituksena on sama kuin nyt tehtyjen massarajoitusten: oireilevien ja mahdollisten oireettomien altistuneiden sosiaalisten kontaktien estäminen. Ajatuksena on se, että tämä strategia yhdistettynä hygieniatason nousuun, kuten etätöiden tekemisen lisääntymiseen, käsienpesuun, kauppojen muoviplekseihin ja yleiseen kontaktien vähentämiseen estäisi tehokkaasti viruksen leviämistä.
Samalla osasta yhteiskunnan muuta toimintaa merkittävästi häiritsevistä rajoituksista voitaisiin luopua.
– Se, että voitaisiin kertaheitolla purkaa kaikki toimet, on riskialtista, eikä niin pidä tehdä. Tämä systeemi täytyy ensin saada pyörimään hyvin joka puolella Suomea. Lisäksi epidemiaa on valvottava joka hetki ja rajoitusten mahdollinen purku kannattanee tehdä vähän kerrallaan ja tilannetta tarkkaan seuraten, Salminen sanoo.
Hän muistuttaa, että myös taloudelle vahingolliset massarajoitukset käyvät ennen pitkää ihmisten terveyden päälle, eikä valtio voi liian pitkään toimia vain koronaviruksen ehdoilla.
Mikä tilanne on nyt?
Tartuntaketjujen jäljittäminen on valtava ponnistus, joka vaatii Salmisen mukaan myös teknisten apuvälineiden kehittämistä ja sen arvioimista, miten lainsäädäntö suhtautuu moiseen.
Kovat rajoitustoimet ovat suoneet aikaa esimerkiksi testauskapasiteetin lisäämiselle sekä sille, että nähdään, miten eri keinot ovat muissa maissa tehonneet, ja viruksen leviämisestä ja käyttäytymisestä on saatu lisää tietoa.
– Nyt kun katsotaan tätä vähän viisaampana, niin näyttää siltä, että rajoitukset ovat olleet tehokkaita ja ihmiset ovat muuttaneet käyttäytymistään. Arvio on, että olemme onnistuneet estämään epidemian kehitystä näillä keinoilla tehokkaasti, Salminen sanoo.
Salmisen arvion mukaan Suomi on tähän asti onnistunut siinä, ettei epidemia niin sanotusti lähde käsistä. Valtioneuvoston Uudenmaan rajoituksien purkamista koskevassa taustamuistiossa THL arvioi, että taudin tarttuvuutta kuvaava R0-luku oli laskenut jo tasolle 1,2–1,3 ja joillakin alueilla jopa lähelle yhtä.
Luku kuvaa sitä, kuinka monta ihmistä yksi taudin kantaja edelleen tartuttaa. Vielä maaliskuun lopussa lievimmänkin arvion R0-luku oli 1,6. Epidemian eteneminen on siis hidastunut. Tätä päätelmää tukevat myös tehohoidossa ja sairaalahoidossa olevien määrän kehitystä kuvaavat tilastot.
"Ei ole taikatemppua"
– Tässä oli tärkeää toimia päättäväisesti oikeaan aikaan. Olisimme olleet paljon vaikeammassa tilanteessa, jos olisimme joutuneet taistelemaan tautia vastaan takamatkalta Italian ja Espanjan tavoin. Ne esimerkit ovat sellaisia, joita ei täällä haluta kokeilla.
Tilanne kestää Salmisen mukaan vielä pitkään, tehtiinpä niin tai näin.
– Ei ole nähtävissä taikatemppua, jolla virus häviäisi maailmasta. Voihan olla, että jossain vaiheessa tulee rokote, mutta tällä hetkellä sellaisesta ei ole tietoa.