Jos koronan kaltainen virus iskisi nyt, toimisimmeko samalla tavalla?
Koronapandemia alkoi vuonna 2020. Jos koronan kaltainen virus iskisi nyt, toimisimmeko samalla tavalla?
– Jos olisimme vähän enemmän etunojassa, hivenen pienemmät toimenpiteet riittäisivät rajaamaan pandemia-aaltoa, HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kuvaa Huomenta Suomessa.
Lue myös: Poikkeusvuosi kuvina: Näin korona näkyi suomalaisten arjessa
"Ei uskonut, että virus noin isosti Suomeen tulee"
Mäkijärven mukaan kansakunta tai terveydenhuolto ei vuonna 2020 ollut täysin valmis pandemiaan.
– Ei uskonut, että virus noin isosti Suomeen tulee ja noin paljon kaikkeen vaikuttaa. Vielä helmikuussa haastattelututkimuksessa 30 prosenttia suomalaisista ajatteli, että virus tulee yleensä ollenkaan Suomeen. Sehän muuttui sitten muutamassa viikossa, Mäkijärvi sanoo.
Vajaaksi jäivät Mäkijärven mukaan esimerkiksi arviot siitä, miten paljon koronavirus vaikuttaa ihmisten arkielämään. Esimerkiksi Uusimaa suljettiin pandemian aikana hetkeksi.
– Jos ajatellaan, mitä nyt voidaan tehdä ja mitkä valmiudet pitää olla, niin jokaisen kansalaisen tulee olla valmis huolehtimaan hygieniasta, tekemään ne tietyt toimenpiteet, kantamaan yhteisvastuuta. Meillä jokaisella on siinä rooli, Mäkijärvi kuvaa.
Mitä kuuluu hoitovelalle?
Koronan jäljiltä Suomeen jäi hoitovelkaa. Sitä makseltiin jossain tapauksissa vielä vuosia myöhemminkin.
– Kyllä sitä aika hyvin saatiin kiinni jo syksyllä 2020 ja myöhempinäkin vuosina. Tässähän on tapahtunut muitakin asioita, työtaistelua, sote-uudistusta. Nämä kaikki vaikuttavat siihen, mikä palveluiden tarjonta on viime vuosina ollut. Kysyntä koko ajan lisääntyy, Suomi ikääntyy ja lääketiede kehittyy, Mäkijärvi sanoo.
Koska kiireellinen hoito täytyi koronaviruksen iskiessä pitää yllä, resurssit otettiin kiireettömästä hoidosta. Esimerkiksi tekonivel- tai kaihileikkaukset saattoivat lykkääntyä. Sama olisi luultavasti edessä, jos "uusi korona" iskisi nyt.
– Jos nyt tulisi samansuuruinen riski terveydenhuoltoon, näin se hyvin pitkälle menisi. Ei meillä ole sillä löysää ja ylimääräistä, jota käytettäisiin, Mäkijärvi kuvaa.
Lue myös: Apulaisylilääkäri muistuttaa suomalaisia: Koronavirus ei ole tavallinen flunssavirus
Miten uuden pandemian aikana tiedotettaisiin? – "Ei ehkä ihan jokaista sairastunutta ainakaan päivittäin"
Toimintatapoja jouduttiin hiomaan pandemian alkaessa. Esimerkiksi siitä, pitäisikö kuolleita tai sairastuneiden määriä raportoida ja miten tarkasti, käytiin keskustelua.
– Minusta todella tärkeää on se, että kansalaiset saavat tietää, mitä heidän pitää tehdä ja mitä he eivät saa tehdä. Se on lähtökohta, Mäkijärvi kuvaa.
– Se, missä mennään, tilannekuva, siellä nyt ei ehkä ihan jokaista sairastunutta tai kuolemaa ainakaan päivittäin pidä ja tarvitse raportoida. Se aiheuttaa pelkoa ja huolestumista turhaan.
Hoitohenkilöstö oli korona-aikaan kovalla koetuksella, onko siinä tapahtunut edistystä? Korona pakotti myös digiloikan tapahtumaan, mitä siitä seurasi? Katso koko keskustelu yllä olevalta videolta.
Lue myös:
Nämä asiat Suomi oppi koronapandemiasta – "Ei ollut kyse vain terveyden kriisistä"
Kärsitkö näistä oireista? Koronan pitkäaikaisvaikutukset listattiin
Oireettomuus ei riitä! Näin kauan hengitystieinfektiosta pitää oikeasti toipua ennen kuin voi taas treenata
Katso myös: Long covid -diagnosoitujen määrä kasvaa Suomessa parilla tuhannella kuukausittain
4:01