Suomi pääsi asetuksen kohtalossa vaa'ankieliasemaan Unkarin vedettyä asetukselta tukensa.
Eduskunnan suuri valiokunta hyväksyi perjantaina hallituksen aikomuksen äänestää EU:n luontokatoa torjuvaa ennallistamisasetusta vastaan. Oppositiopuolueet SDP sekä vihreät ja vasemmistoliitto ehdottivat asetuksen hyväksymistä, mutta ehdotukset torpattiin.
Valiokunnan tiedotteen mukaan lopullinen päätös asetuksesta tehdään mahdollisesti EU:n ympäristöneuvoston kokouksessa 25. maaliskuuta. Asia on kuitenkin vielä epävarma. Kokouksessa Suomea edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.), joka oli perjantaina valiokunnan kuultavana.
Helsingin Sanomien mukaan EU-suurlähettiläiden kokouksen piti käsitellä asetusta perjantaina, mutta se vedettiin pois asialistalta, koska asetukselle ei ollut tarvittavaa tukea.
Euroopan parlamentti äänesti asetuksen puolesta helmikuun lopussa, mutta sen voimaantulo vaatii jäsenmaiden hyväksynnän. Suomi on päätynyt asiassa yllättäen vaa'ankieliasemaan sen jälkeen, kun Unkari äskettäin veti tukensa asetukselta.
– Jos se Suomen kannasta on kiinni, niin tämä ennallistamisasetus nykymuodossaan kaatuu, Mykkänen sanoi torstaina eduskunnan kyselytunnilla.
Hänen mukaansa asetuksen velvoitteet ja kustannukset painottuvat kohtuuttomalla tavalla Suomeen verrattuna useimpiin muihin maihin.
Kallis vai välttämätön?
Kokoomuksen kansanedustajan ja suuren valiokunnan puheenjohtajan Heikki Autton mukaan asetus olisi pannut yhteisiä eurooppalaisia tavoitteita lähinnä suomalaisten veronmaksajien maksettavaksi.
– Suomelle koituva osuus kustannuksista on edelleen kohtuuton verrattuna muihin jäsenmaihin, eikä Suomi voi hyväksyä epäreilua ratkaisua, hän sanoo tiedotteessa.
Hänen mielestään ei ole oikein, että metsänsä säilyttäneelle Suomelle sälytetään raskaampia kustannuksia kuin maille, jotka ovat jo aiemmin menettäneet metsäluontonsa.
Autto ei ollut läsnä valiokunnan kokouksessa perjantaina, vaan puhetta johti valiokunnan 1. varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari (ps.).
Vihreiden kansanedustajat olivat pettyneitä päätökseen. Vihreitä valiokunnassa edustaneet Maria Ohisalo ja Inka Hopsu katsovat, että Suomen keskeiset huolenaiheet saatiin asetuksen neuvotteluvaiheessa otettua huomioon ja että käytettävissä olevat keinot ovat joustavia.
– Ei ole selvää, mikä hallitusta enää hiertää, jos luontotavoitteita ylipäätään haluaa Euroopan laajuisesti edistää, Hopsu sanoo tiedotteessa.
Ohisalon ja Hopsun mukaan ennallistaminen auttaisi torjumaan kuivuutta, metsäpaloja ja tulvia ja sillä olisi pitkällä aikavälillä keskeinen merkitys ruokaturvalle ja maanviljelijöiden toimeentulolle.
Monimuotoisuuden suojelua
Asetus velvoittaisi EU-maita torjumaan luontokatoa ja edistämään luonnon monimuotoisuutta palauttamalla erilaisia alueita luonnontilaisiksi tai lähelle sitä. Toimenpiteiden olisi katettava vähintään viidesosa EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä.
Asetus koskisi muun muassa soita, kosteikkoja, niittyjä, vesistöjä, metsiä ja kaupunkeja. Etenkin heikentyneitä luontotyyppejä pitäisi saattaa takaisin hyvään kuntoon.
Ensimmäiseksi ennallistaminen koskisi Natura 2000 -alueita, joilla suojellaan EU:ssa tärkeitä luontotyyppejä ja lajeja. Suomessa niitä on noin 50 000 neliökilometriä, mikä on noin 13 prosenttia Suomen koko pinta-alasta. Valtaosa niistä on valtion maita ja vesiä.
Torstaina ympäristöjärjestö WWF ilmoitti hallituksen suunnitelmien olevan anteeksiantamaton virhe, josta kärsisivät luonnon lisäksi myös ihmiset.
– Hallituksen olisi korkea aika ymmärtää, ettei luonnon ennallistamisessa ja suojelussa ole kyse vain lajien ja niiden elinympäristöjen pelastamisesta. Kyse on elinkelpoisen planeetan takaamisesta tuleville sukupolville. Ei ennallistamisasetus yksistään luontokatoa pysäytä, mutta se olisi äärimmäisen tärkeä työkalu äärimmäisen tärkeän tavoitteen saavuttamiseksi, järjestön suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoi tiedotteessa.