Hallituksen linjaukset jättivät kysymysmerkkejä, suuret junioriseurat yhä vaikeuksissa koronaviruksen edessä – "Eivät ne pelasta meitä"

jalkapallo juniori 2019, lehtikuva
Lehtikuva
Julkaistu 05.05.2020 12:23

Riku Hellanto, Ville-Veikko Valta ja Santtu Manner - MTV URHEILU

Suomen hallitus linjasi maanantaina, että 50 henkilön kokoontumisrajoitus astuu voimaan kesäkuussa. Tämä mahdollistaa sen, että urheiluseurat voivat aloittaa harjoittelun. Asian yllä leijailee vielä silti kysymysmerkkejä ja haasteita.

Hallituksen linjaus mahdollistaa sen, että urheiluseurat voivat aloittaa joukkueharjoittelun 1. kesäkuuta alkaen. Useat urheiluseurat aloittivat heti linjausten jälkeen suunnittelemaan, kuinka he aikovat palata turvallisesti harjoituskentille. Jalkapalloseurat odottavat vielä tarkentavia ohjeita Suomen Palloliitolta.

– Olemme seuranneet aika tarkkaan valtioneuvoston, terveydenhuollon ja Palloliiton linjauksia. Olemme suunnitelleet koko ajan, miten lähdemme tästä eteenpäin. Tämän ja huomisen päivän aikana ohjeistetaan joukkueita. Paljon asioita, joita pitää selvittää ja järjestellä, mutta tarkoitus on lähteä liikkeelle terveys edellä tietenkin, Ilveksen jalkapallojaoston puheenjohtaja Heikki Tarvainen toteaa MTV Urheilulle.

LUE MYÖS: Hallituksen koronaviruspäätöksissä riittää pähkäiltävää – veikkausliigapomo muistuttaa kokoontumisrajoituksen ongelmasta: "Nyt täytyy selvittää, mitä tämä käytännössä tarkoittaa"

Ilves toivoo, että Palloliiton ohjeistus tuo lisää selvyyttä hallituksen linjauksiin, jotka osaltaan jättivät ilmaan kysymysmerkkejä.

– Me keskustelemme tästä Palloliiton kanssa. Haluamme ymmärtää varmasti, mitä tämä 50 henkilön rajoitus tarkoittaa. Meille on tärkeä tietää, miten tämä valtioneuvoston linjaus tulkitaan ja kuinka se tapahtuu harjoittelussa? Millä tavalla se on terveellistä tehdä? Miten toimitaan ennen kentälle menoa, kentällä ollessa ja kentältä lähdettäessä, Tarvainen listaa kysymyksiään.

Myös HJK Junioreiden toiminnanjohtaja Timo Muurinen odottaa Palloliiton lisäohjeistusta.

– Palloliitto oli varautunut siihen, että sarja pääsisi alkamaan kaksi viikkoa sen jälkeen, kun palataan treeneihin. Kun kuitenkin (tiedotustilaisuudessa) sanottiin sivulauseessa, että fyysistä kontaktia pitää välttää. Jalkapallossa ja muissa palloilulajeissa se on aika vaikeaa kyllä. Luulen, että Palloliitolta tulee näinä päivinä lisäohjeistuksia. Niitä me nyt odotamme, Muurinen selventää.

Linjausten mukaan täysipainoinen harjoittelu on siis mahdollista kesäkuusta alkaen. Tampereella kaupungin ylläpitämiä urheilukenttiä avataan jo tällä viikolla, mikä mahdollistaa myös pienryhmissä harjoittelun. Helsingissä tilanne on vielä erilainen. HJK:lla riittääkin vielä haasteita.

– Olemme päättäneet odottavamme niin kauan, kun kaupungin kentät aukeavat. Meillä on sen verran vähän omia kenttiä suhteessa siihen, kuinka paljon meillä on joukkueita, joten emme pääse vielä toimintaa toukokuun aikana muuten kuin muutamien pienryhmäharjoitteluiden osalta, Muurinen summaa HJK:n tilannetta.

– 1. kesäkuuta valtiovallan ohjeistuksen mukaisesti suurin osa joukkueistamme aloittaa harjoittelemaan. Ongelma on se, että meillä on noin 15 yli 50 pelaajan ryhmää. Niiden osalta joudumme tekemään poikkeusjärjestelyjä.

Ilves pyrkii aloittamaan harjoitustoiminnan jo ennen kesäkuuta.

– Mahdollisesti lähdetään pienryhmissä liikkeelle omatoimisten harjoittelun lisäksi aikaisemmin jo. Tampereella kentät aukeavat jo tällä viikolla. Tampere on aikaisemmin liikkeellä kuin muut kaupungit, Tarvainen sanoo.

Talousongelmat yhä läsnä

Pitkäksi venähtänyt koronaviruspandemia on asettanut monet urheiluseurat taloudelliseen ahdinkoon, kun tulovirrat ovat pysähtyneet. Vaikka harjoitustoiminta jatkunee miltei normaalisti jo kesäkuussa, on suurilla junioriseuroilla edessään vielä haasteita.

– On tässä luultavasti tulossa vielä ongelmia. Kaikki puhuvat aina, että rahahanat saadaan kiinni, mutta meiltä jää tuloja niin paljon saamatta. Nyt odotetaan lisätietoja, saako kesäleirejä tai futiskouluja järjestää. Ne ovat meille niin isoja tulonlähteitä, että niiden merkitys on meille suuri, HJK:n Muurinen toteaa.

HJK on saanut taloudellista tukea Helsingin kaupungilta ja Palloliitolta, mutta suurten seurojen taloudellisia ongelmia eivät nämä tuetkaan välttämättä auta.

– Meidän kokoisessa seurassa, avustukset ovat hienoja ja niistä on aina apua, mutta eivät ne pelasta meitä, Muurinen sanoo.

Taloudelliset haasteet ovat läsnä myös Ilveksessä, jonka junioritoiminta ja futisliiga kattaa noin 4 000 jalkapalloilevaa nuorta. Tampereella odotetaan kuumeisesti sitä, että jalkapallotoiminta pääsee jatkumaan normaalisti.

– Totta kai tilanne on haasteellinen. Ilveksen toiminta on niin kattavaa, että meillä on paljon työntekijöitä. Mikään strategia ja suunnittelu ei ole ottanut huomioon näin suurta ja kovaa koronaepidemiaa. Olemme yrittäneet erilaisilla asioilla ajaa kustannuksia alaspäin. Olemme pitäneet yt-neuvottelut. Jos tämä jatkuu pidempään, talous on kovilla, Tarvainen avaa seuran tilannetta.

Tuoreimmat aiheesta

Jalkapallo