Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että puolella 25–34-vuotiailla olisi korkeakoulututkinto vuoteen 2030 mennessä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius arvioi, että nykyisillä toimilla ei tähän tavoitteeseen päästä, vaikka nuoret pääsevät entistä aikaisemmin yliopistoon.
– Noihin lukemiin ei päästä edes vuonna 2035, Kalenius sanoo.
Jotta hallituksen tavoitteeseen päästäisiin, pitäisi korkeakouluissa Kaleniuksen mukaan olla joka vuosi ainakin kymmenentuhatta ensikertalaista aloittajaa nykyistä enemmän. Tämä vaatisi lisää aloituspaikkoja ja aloituspaikkojen parempaa suuntaamista ensikertalaisille.
– Kyse on lopulta siitä, kuinka moni pääsee aloittamaan ja kuinka moni valmistuu.
Opiskelijoiden mielenterveyttä ja opiskelukykyä edistävän Nyyti ry:n vaikuttamistyön asiantuntija Tommi Yläkangas muistuttaa, että hallituksen tavoitteeseen ei päästä, jos ei ajatella niitä opiskelijoita, joilla on haasteita valmistua esimerkiksi epämieluisan opiskelupaikan takia.
Järjestö ajaa ensikertalaiskiintiöiden poistamista seuraavan eduskuntakauden aikana. Yläkangas kuitenkin myöntää, että nykyisestä järjestelmästä on varmasti myös hyötyä joillekin opiskelijoille.
– Mutta eikö ole mitään muuta tapaa tukea opiskelijoiden pääsyä yliopistoon? Ensikertalaiskiintiöt ovat niin vahingollisia monille opiskelijoille, että niiden poistaminen olisi parempi vaihtoehto kuin nykytilanne.
2:40
Lue myös: Korkeakouluista vastaava ministeri reagoi nuorten pahoinvointikehitykseen MTV:n haastattelussa: "Ylioppilaskirjoitukset pitää lopettaa"