Opiskelijajärjestöt tyrmäävät koulutuksen maksuttomuuteen suunnitellut toimet – näin kommentoi opetusministeri

Hallituksen kehysriihessä kaavailemat rajaukset toisen asteen koulutuksen maksuttomuuteen herättävät opiskelijajärjestöissä närää. Jatkossa maksuttoman oppimateriaalin ja ylioppilaskokeet saa sen kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta nykyisen 20 ikävuoden sijaan.

Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja August Kiattrakoolchai kutsuu päätöstä maksuttomuuden rajaamisesta vastuuttomaksi ja isoksi askeleeksi taaksepäin suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle.

–  Säästöt ovat pieniä verrattuna siihen, mitä valtiontalouden kannalta on tarvetta hallituksen mukaan säästää, mutta tämä osuu erityisesti sellaisiin opiskelijoihin ja ihmisiin, jotka ovat sosioekonomisesti muutenkin jo huonommassa asemassa, Kiattrakoolchai sanoo.

Hänen mukaansa päätös vaikuttaa esimerkiksi opiskelijoihin, jotka aloittavat lukion myöhemmin valmentavan koulutuksen tai peruskoulussa pidempään vietetyn ajan takia. Heille lukiosta olisi suurempi osa maksullista.

Opetusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan kyseessä on säästöpäätös, joka kohdistuisi suurimmilta osin vain toisen asteen opintojen viimeiselle lukukaudelle, jos opiskelija on aloittanut opinnot niin sanotusti normaalin aikataulun mukaan peruskoulun jälkeen.

–  Me emme ole poistamassa oppivelvollisuuden pidentämistä tai maksuttomuutta kokonaisuudessaan. Tämä kohdistuu nyt ihan siihen loppumetreille, sanoo Henriksson STT:lle.

Oppivelvollisuus on siihen saakka, kun nuori täyttää 18 vuotta. Henrikssonin mukaan nuori voi sen jälkeen päättää itse, jatkaako koulutustaan vai ei.

Ainakin osa yo-kokeista maksulliseksi

Henrikssonin mukaan lukion oppimateriaalikustannukset jakautuvat tasaisemmin koko opintojen ajalle, kun ammatillisessa koulutuksessa materiaali- ja välinekustannukset painottuvat hänen mukaansa enemmän opintojen alkuvaiheeseen.

Kaavaillun rajauspäätöksen mukaan esimerkiksi ainakin osa ylioppilaskokeista tulisi maksulliseksi, sillä usein kirjoitukset ovat opintojen viimeisenä lukukautena sen jälkeen, kun opiskelija on jo täyttänyt 18 vuotta. Mikäli opiskelija aloittaa lukion myöhemmin niin, että on ehtinyt täyttää 18 jo ennen kirjoitusten alkamista, olisivat ylioppilaskirjoitukset kokonaisuudessaan maksullisia. Henrikssonin mukaan tämä on myös hänen käsityksensä leikkauspäätöksen vaikutuksista.

Lukiolaisten järjestön Kiattrakoolchain mukaan on poukkoilevaa politiikkaa, että vasta vuodesta 2021 voimassa ollut toisen asteen opintojen maksuttomuus peruskoulun päättäville ollaan kumoamassa.

–  Tässä ei ole yksikään maksuttoman toisen asteen koulutuksen piirissä oleva ikäluokka edes valmistunut ylioppilaaksi, ja tätä lähdetään jo perumaan, Kiattrakoolchai sanoo.

Hänen mukaansa heikennykset opiskelijoiden toimeentuloon ja sosiaaliturvaan lisäävät entisestään lukiolaisten paineita, jotka vuoden 2022 lukiolaisbarometrin mukaan ovat jo entuudestaan koholla. Hän lisää, että päätöksen kokonaisvaikutuksista opiskelijoiden hyvinvointiin ja toimeentuloon ei ole tehty riittäviä arvioita.

"Nuorilta leikattu jo liikaa"

Suomen ammattiin opiskelevien liiton (Sakki ry) puheenjohtaja Patrik Tanner kutsuu päätöstä maksuttoman oppimateriaalin rajaamisesta pöyristyttäväksi. Opiskelijoiden asumistuen siirto takaisin opintotuen asumislisälle yhdistettynä siihen, ettei opintotukeen ole tehty indeksikorotuksia aiheuttaa Tannerin mukaan huolta opiskelijoiden toimeentulosta.

–  Nyt kasvaa huoli, että tulevatko keskeytykset lisääntymään. Ammatillinen koulutus on niin keskittynyttä suuriin asutuskeskuksiin, että moni nuori joutuu muuttamaan pois kotoaan jo yläkoulun päättäessään, jos haluaa lähteä opiskelemaan ammatilliseen koulutukseen, Tanner sanoo.

Hänen mukaansa ammatillisessa koulutuksessa oppimateriaalikustannukset ovat suuremmat kuin lukioissa, sillä opiskelija saattaa tarvita suojavarusteita ja työvälineitä oppikirjojen lisäksi. Hän lisää, että jo nyt toisella asteella otettujen opintolainojen määrä on räjähtänyt kasvuun.

–  Ei ole meidän näkökulmasta kohtuullista, että oppivelvollisuusikäinen oppivelvollinen opiskelija joutuu velkaantumaan, koska on pakko käydä koulussa eikä ole muuta vaihtoehtoa, Tanner sanoo.

Tannerin mielestä nuorilta ja koulutuksesta on leikattu jo liikaa ja viimeisimmät päätökset pitäisi perua.

–  Ammatillinen koulutus on kärsinyt leikkauksia viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 400 miljoonaa, ja tästä tulee 500:s miljoona, niin ammatillinen koulutus ei enää kestä leikkauksia.

Koulutuksen järjestäjä päättää välineistä

Opetusministeri Henrikssonin mukaan kunnilla on jo nyt iso vastuu koulutuksen järjestämisestä. Hän sanoo, että jatkovalmisteluissa on huomioitava, että eriarvoisuutta eri oppilaitoksissa ja kunnissa opiskelevien välille ei syntyisi.

Henrikssonin mukaan tarkoituksena ei ole, että esimerkiksi opintojen alussa annettu kannettava tietokone otettaisiin opiskelijalta pois tämän täytettyä 18 vuotta. Vastuun työvälineiden järjestämisestä Henriksson sysää koulutuksen järjestäjille.

–  Ne [työvälineet] voivat olla opiskelijan käytössä tutkinnon suorittamisen ajan, tämähän on tosi tärkeä lähtökohta. Eihän kukaan ole nyt viemässä näitä pois. Koulutuksen järjestäjät sitten käytännössä saavat miettiä, että miten he tämän toteuttavat, sanoo Henriksson.

Myös ylijohtaja Petri Lempinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että koulutuksen järjestäjä päättää, miten toimii opintojen alussa tarjottujen välineiden ja oppimateriaalien suhteen uuden ikärajan voimaantulon jälkeen.

Hän ei kuitenkaan pidä tarkoituksenmukaisena, että opiskelijalta otettaisiin pois opetuksen alussa käyttöön annettuja välineitä, kuten esimerkiksi läppäreitä tai työvaatteita, ennen tämän valmistumista.

–  Kun maksuttomuutta muutetaan, koulutuksen järjestäjä käytännössä itse päättää, miten tätä soveltaa. Suomeksi sanottuna kyse on siitä, ottavatko [koulutuksen järjestäjät] sen pienen leikkauksen, mitä siitä tulee, niin sanotusti takkiinsa vai eivätkö ota, Lempinen sanoo.

Henrikssonin mukaan toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden rajauksesta tavoiteltavia 12 miljoonan euron säästöjä ei olisi voitu ottaa esimerkiksi yritystuista, sillä muuten kolmen miljardin säästöpaketista ei kehysriihessä välttämättä olisi päästy sopuun.

–  Sehän on kokonaisuus, josta on neuvoteltu monta, monta, monta viikkoa. Jos yhtä palikkaa ruvettaisiin sieltä ottamaan pois, niin se menisi varmasti sitten kokonaan uusiksi. Ja silloin meillä ei olisi ratkaisua, sanoo Henriksson.

Päivitetty ja täydennetty kauttaaltaan ministeri Henrikssonin kommenteilla kello 15.52.

Lue lisää: Opiskelijat raivostuivat hallitukselle: "Ei v**tu taas"

Kehysriihen päätökset julki: Kokonaisveroaste ei nouse, arvonlisävero kiristyy 25,5 prosenttiin