Kertausharjoituksiin saatetaan jatkossa kutsua entistä nopeammalla aikataululla. Hallituksen esityksen mukaan asiasta päättäisi tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esityksestä.
Myös puolustusministerin pitäisi lausua asiasta käsityksensä, ja pääministerillä olisi oikeus osallistua päätöksentekoon.
Nykyisin asevelvolliset on määrättävä kertausharjoituksiin vähintään kolme kuukautta etukäteen.
Hallituksen mukaan tämä käytännössä estää sen, että harjoituksia voisi hyödyntää valmiuden kohottamiseen. Aseellisen voiman käyttöä sisältäneet kriisit ovat viime aikoina kuitenkin tyypillisesti kehittyneet yllättävästi ja nopeasti, usein vain päivien tai viikkojen aikana.
Esityksen mukaan kolmen kuukauden määräajasta voitaisiin poiketa, jos harjoituksessa olisi kyse sotilaallisen valmiuden joustavasta kohottamisesta ja Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevä tarve tätä edellyttäisi.
Yksittäinen asevelvollinen voitaisiin määrätä nopeutetussa järjestyksessä järjestettyyn harjoitukseen enintään 30 päiväksi kerrallaan. Harjoituksesta voisi hakea vapautusta, mutta edellytykset olisivat tiukemmat kuin tavallisissa kertausharjoituksissa.
Hallitus esittää myös, että kertausharjoitusvuorokausien enimmäismäärät kaksinkertaistettaisiin nykyisestä eikä nopeutetussa menettelyssä järjestettyjä harjoituksia laskettaisi mukaan enimmäismääriin.
Asevelvollisuuslain muutos on etukäteen herättänyt myös arvostelua. Esityksen mukaan laki olisi tulossa voimaan heinäkuun alussa.