Hallituksessa neuvotellaan siitä, kuinka lähelle asutusta tuulivoimaloita pitäisi saada rakentaa. Tuulivoimayhtiön mukaan etäisyys on tällä hetkellä tyypillisesti reilun kilometrin verran.
Hallituksessa neuvotellaan STT:n tietojen mukaan siitä, kuinka lähelle asutusta saa jatkossa rakentaa tuulivoimaloita.
Kysymys on osa laajaa alueidenkäyttölain uudistusta. Tuulivoimaloiden etäisyys on uudistuksen suurin kiistanaihe puolueiden välillä, kertovat lähteet STT:lle.
Hallitusohjelmassa on sovittu, että kansalliset etäisyyssäännöt määritellään ja otetaan käyttöön. Hallitusneuvotteluissa jätettiin kuitenkin auki, kuinka suuri etäisyyden pitäisi olla.
Kokoomuksessa ja RKP:ssä ajatellaan, että liian suuri etäisyys vaikeuttaisi uusien tuulivoimaloiden rakentamista ja puhtaan sähköntuotannon lisäämistä.
Perussuomalaisissa taas on oltu huolissaan muun muassa tuulivoiman vaikutuksesta asukkaiden arkeen ja lähellä olevien kiinteistöjen arvoon. Perussuomalaiset ovat myös korostaneet, että tuulivoimarakentamisen hyväksyttävyyttä ja oikeudenmukaisuutta pitää vahvistaa.
Alueidenkäyttölain uudistusta valmistelleen työryhmän työ päättyi syksyllä. Lakiluonnosta odotetaan lausuntokierrokselle, kun poliittinen sopu tuulivoimasta ja muusta sisällöstä on syntynyt. Asiasta neuvotellaan ministeritasolla ja erityisavustajien kesken.
Hallituksen erimielisyydestä kertoi ensimmäisenä MTV Uutiset.
Lue lisää: MTV:n tiedot: Hallituksella kiista tuulivoimasta
"Olisi jo ihan kiusantekoa"
Tällä hetkellä tuulivoiman ja asutuksen välillä on etäisyyttä tyypillisesti reilu kilometri, sanoo tuulivoimayhtiö ABO Energyn toimitusjohtaja Aapo Koivuniemi.
Arvio koskee noin 8-12 tuulivoimalan alueita, joissa keskiäänitaso on noin 106 desibeliä. Etäisyyttä ei ole tällä hetkellä määrätty lainsäädännössä, mutta siihen vaikuttavat muun muassa säädökset sallitusta melutasosta.
Kunnat voivat asettaa etäisyyssääntöjä alueillaan. Osassa kunnista on jo käytössä esimerkiksi kahden kilometrin raja.
Koivuniemen mukaan jos kaksi kilometriä koskisi koko Suomea, vaikutukset olisivat merkittäviä. Tilaa uusille voimaloille olisi vähemmän. Hänen mukaansa jo Oulun eteläpuolisessa Suomessa ”tekisi tiukkaa”.
– Jos siitä lähtisi laittamaan isompaa rajaa, sehän olisi jo ihan kiusantekoa. Se alkaisi haitata tosi paljon toimintaa.
Koivuniemen mielestä suuri etäisyyssääntö vaikeuttaisi investointiympäristöä. Hän sanoo, että sähköä vaativia vihreän siirtymän investointeja pitäisi houkutella sillä, että Suomessa on edullista vihreää sähköä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew on tehnyt eduskunnassa toimenpidealoitteen rajasta, joka olisi kymmenen kertaa voimalan pyyhkäisykorkeus tai 2,5 kilometriä. Aloite ei liity hallituksen päätöksentekoon, mutta on esimerkki viime aikoina julkisesti ehdotetusta rajasta.
Terveyden kannalta melulla väliä
Millainen etäisyyden pitäisi olla terveyden näkökulmasta? Mahdolliset terveyshaitat liittyvät lähinnä meluun ja yöaikaiseen meluun, sanoo johtava tutkija Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
– Koska uni on niin tärkeää terveydelle, hän sanoo.
Tuulivoimaloiden melulle on jo tällä hetkellä ohjearvot, joita melu ei saa ylittää esimerkiksi asutusalueilla, oppilaitoksissa ja kansallispuistoissa. Lanki huomauttaa, että pelkkä etäisyys ei välttämättä kerro melun tasosta, jos välissä sattuu olemaan esimerkiksi melua estäviä mäkiä.
– Jos etäisyys on vain riittävä meluhaitan estämiseksi, todennäköisesti mitään muuta suoraa linkkiä etäisyyden ja terveyden välillä ei ole, Lanki sanoo.
Hän toteaa, että terveyshaittojen sijaan asiassa on pikemminkin kyse ihmisten kokemuksista ja tuulivoimaloiden vaikutuksista viihtyvyyteen.