Hallitus on peruuttamassa lakiuudistuksen, jolla maksamattomat sakot olisi voitu muuttaa vankeudeksi. Niin sanotun muuntorangaistuksen yli 12 miljoonan euron vuosikulut on arvioitu olevan liian korkeat tuloksiin nähden.
Hallitus päätti perua muuntorangaistusuudistuksen jo keväällä kehysriihessään, kun se etsi keinoja leikata määrärahoja ja hillitä menopaineita. Virallisesti hallitus päättää asiasta tänään.
– Päätöksessä ei varsinaisesti säästetä vaan estetään kuluja syntymästä, kertoo oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston ylijohtaja Arto Kujala.
Uudistus saanut runsaasti kritiikkiä
Uudistuksen tarkoituksena oli lisätä poliisilta saatavien sakkojen muuntamista vankeudeksi.
Poliisi ei olisi enää saanut antaa neljättä sakkoa samanlaisesta rikoksesta, jos aiemmat sakot olivat maksamatta. Näissä tapauksissa asia olisi pitänyt viedä käräjäoikeuteen, joka voi tarvittaessa muuttaa sakot vankeudeksi.
Uudistusta oli kritisoitu aiemmin kalleutensa lisäksi myös kustannushyödyn näkökulmasta. Asiantuntijat antoivat uudistukselle kovaakin kritiikkiä siitä, että uudistukseen käytettävät rahat ja siitä saatava vaikuttavuus eivät olleet täysin suhteessa toisiinsa.
Sakot saattoi muuttaa vankeudeksi ennen vuotta 2008. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen muuntorangaistus ei kuitenkaan toiminut pelotteena, eli se ei vähentänyt varattomien tekemiä näpistyksiä eikä muitakaan sakkorikoksia.
– Esitettiin, että sijoittamalla suunnitellut 12,4 miljoonaa euroa ennaltaehkäiseviin toimiin ja vastaavaan voitaisiin saada suurempi vaikutus kuin rankaisulla, Kujala kertoo.
Nyt rahat ovat kuitenkin täysin poissa budjetista.
Ministeriö etsii vaihtoehtoisia keinoja
Nyt oikeusministeriö on käynnistämässä asian tiimoilta kaksi uutta hanketta. Aluksikin se pohtii mahdollisuuksia keventää sakon muuntoprosessia esimerkiksi keventämällä esitutkintaa. Säästöjä haetaan nyt vähentämällä hallinnollista työtä.
Lisäksi pohditaan, mitkä voisivat olla mahdolliset ennaltaehkäisevät toimet. Muuntorangaistusta kärsivistä vangeista suurin osa on vakavasti syrjäytyneitä ja päihdeongelmaisia, joiden rikollisuutta voidaan mahdollisesti ehkäistä sosiaali- ja terveysalan palveluilla.
– Nykyisen lainsäädännön puitteissa on esimerkiksi mahdollista sijoittaa päihdeongelmista kärsivät sakkovangit sopivissa tapauksissa suoraan ulkopuoliseen laitoshoitoon ilman vankilaa, Kujala kertoo.