Hallitusohjelma lupaa kiristyvää kriminaalipolitiikkaa. Sakot aiotaan tuplata ja rangaistuksia koventaa, kirjoittaa MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä.
Suomessa annetaan vuosittain noin 200000 rangaistusmääräyssakkoa ja noin 250000-300000 rikesakkoa. Suurin osa kertyy liikenteestä.
Sakoista on viime vuosina kertynyt noin 80 miljoonaa euroa vuosittain. Hallitusohjelman mukaan sakkomaksut aiotaan nyt kaksinkertaistaa.
Korotus on melkoinen, vaikka esimerkiksi rikesakkoja ei ole nostettu 15 vuoteen. Näin esimerkiksi 15-20 km/h ylinopeus 80 km/h alueella maksaisi 200 euroa tai matkapuhelimeen puhuminen ajon aikana 100 euroa.
Näihin summiin eivät tulot vaikuta. Päiväsakoissa on toisin.
Niissäkin on tarkoitus tuplata summa. Alin päiväsakko nousisi 6 eurosta 12 euroon ja mitään ylärajaa ei olisi. Keskituloisen sakko 105 km/h nopeudesta 80 km/h alueella nousisi nykyisestä noin 400 eurosta 800 euroon. Eli noin kolmasosaan nettokuukausituloista.
Toki tässä kohtaa on maininta, että jos peltipoliisien avulla saadaan sakkorahat tuplattua, niin päiväsakkoja ei tarvitse nostaa niin paljon.
Tosiasiassa vaikutus olisi yli kaksinkertainen, jos koviin ylinopeuksiin lisätään vielä kaavailtu rikosuhrimaksu.
Kovempia tuomioita
Hallitusohjelman mukaan ”tarkistetaan ensikertalaisuussäännöksiä, väkivaltarikosten sekä lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten rangaistustasoa”.
Ensikertalaisuussäännökset viittaavat siihen, että rikosrekisteri ei ikään kuin enää puhdistuisi nykyiseen tapaan kolmessa vuodessa. Näin yhä useampi istuisi puolen sijaan kaksi kolmasosaa tuomiostaan. Kahden muunkaan ”tarkistamisen” osalta kyse ei ole varmasti ole rangaistustason alentamisesta.
Esimerkiksi rangaistukset törkeistä pahoinpitelyistä osuvat useimmiten rangaistusasteikon (2-10 v) alimpaan neljännekseen.
Pidemmät vankeusrangaistukset tarkoittavat kuitenkin lisää kalliita yli 200 euron vankipäiviä. Rikosseuraamusviraston mukaan 2014 päivittäinen keskivankiluku oli 3100 ja rise on suunnitellut vähentävänsä lähivuosina aiempien säästöjen takia vankipaikkojen määrän 3000:een.
Esimerkiksi törkeistä pahoinpitelyistä tuomitaan ehdottomaan vankeuteen runsaat 300 henkeä. Jos jokainen olisi puoli vuotta pidempään vankilassa, kulut olisivat kymmenen miljoonaa. Ehkä pitäisi rakentaa myös uusi vankila.
Tämä ei tietysti käy yhteen säästöjen kanssa.
Mielenkiintoinen ehdotus on tehostaa ehdollisia vankeustuomioita lyhyillä ehdottomilla eli käytännössä arestirangaistuksilla. Ehdollinen rangaistus on halpa, aresti ei.
Hallitusohjelmassa mainittujen kansan oikeustajun ja säästölinjan välillä on ristiriita. Ehkä sen takia verbiksi valittiin ”tarkistetaan” eikä todettu suoraan, että ”kovennetaan”.
Vähemmän juttuja oikeuteen
Oikeuslaitoksen suhteen selvä tarkoitus on vähentää tuomioistuinten käsittelemien juttujen määrää. Se vaikuttaakin paljon paremmalta lähtökohdalta kuin vain leikata budjetteja ja yrittää hoitaa vanhat tehtävät vähemmillä työntekijöillä.
Yksi keskeisimmistä ja myös periaatteellisimmista muutoksista on hallituksen kirjaama poliisin sakotusoikeuden laajennus. Nykyisin poliisi voi kirjoittaa suoraan sakot jutuissa, joissa korkein rangaistus on 6 kk vankeutta.
Tällaisia ovat monet liikennejutut ja näpistykset. Hallitusohjelman mukaan raja nostettaisiin kahteen vuoteen. Tämä toisi poliisisakkojen piiriin muun muassa pahoinpitelyt, rattijuopot ja varkaudet.
Näitä ei siis käsiteltäisi oikeudessa, jollei sakotettu sitä itse halua.
Arvion mukaan tämä vähentäisi oikeuslaitokselta noin 30000 juttua vuosittain. Määrä on merkittävä, kun oikeuslaitokseen tulee nykyisin vuosittain noin 60000 juttua.
Juttuja leikattaisiin myös siirtämällä yksinkertaiset velkomusasiat suoraan ulosotolle. Sillä vähennettäisiin 400000 juttua. Nykyisin oikeuden on vahvistettava tällaisen velan olemassaolo ennen ulosottoa. Yksittäisen päätöksen kirjoittaminen ei varmasti montaa minuuttia vie, mutta määrät ovat merkittäviä.
Tuomioistuinten vuosittaisesta puolesta miljoonasta jutusta jäisi jäljelle noin 15 prosenttia, toki ne työläimmät.
Hallitusohjelman mukaan tarkoitus on myös lyhentää tuomioistuinten käsittelyaikoja muun muassa joustavoittamalla tuomioistuinten kokoonpanosäännöksiä. Tämä tarkoittaa sitä, että asiat voidaan ratkaista vähemmin tuomarein.
Oletettavasti juttumääriä vähentää myös se, kun oikeusmaksuja nostetaan.
Tarkoitus on rajata myös valitusoikeutta lisää.
Viime eduskuntakauden lopussa säädettiin jo lokakuussa 2015 voimaan tuleva laki, jonka mukaan käräjäoikeudessa tuomittu tarvitsee valitusluvan hovioikeuteen, jos rangaistus on alle 8 kk. Syyttäjä ja asianomistaja tarvitsevat aina jatkokäsittelyluvan. Riitajutussa jatkokäsittelylupa vaaditaan riippumatta siitä miten iso riita olisi kyseessä.
Ohjelman mukaan myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa rajattaisiin valitusoikeutta.
Huomion arvoista on se, että hallitusohjelman liitteeseen on kirjattu ”muun muassa”, joten muutakin lienee luvassa. Erilaisia säästökeinoja on lueteltu oikeusministeriön suhteellisen tuoreessa Oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa vuosille 2013-2025.
Mutta hallitusohjelman kuviohan on yksinkertainen. Kun oikeuslaitoksen juttumäärät saadaan alas, niin työntekijöitä tarvitaan vähemmän.
---
Korjaus: Tekstiä muutettu 28.5. klo 0:30. Aiemmin tässä kommentissa todettiin, että hovioikeuksien jatkokäsittelyluvan tiukennus olisi vasta valmistelussa, mutta laki ehdittiin kuitenkin hyväksyä jo edellisen eduskunnan aikana ja tulee voimaan lokakuussa 2015.