Suomalaisilla kilpaurheilijoilla on paljon myönteisiä kokemuksia urheilusta, mutta suurin osa Suomen urheilun eettinen keskus Suekin tutkimukseen osallistuneista urheilijoista kertoi kokeneensa myös epäasiallista käyttäytymistä, syrjintää tai häirintää. Suekin tänään julkistaman tutkimuksen mukaan yleisintä oli oman tekemisen epäoikeudenmukainen ja pilkkaava arvostelu.
– Kyselyyn vastanneista urheilijoista vain noin 30 prosenttia ei ole kokenut vastuutonta tai epäasiallista toimintaa. Tämän vuoksi tarvitaan tietoisuuden lisäämistä, aktiivista puuttumista ja selkeitä toimintaohjeita, joihin koko urheiluyhteisön tulee kiinnittää erityistä huomiota. Nyt on tärkeää katsoa yhden ihmisen sijaan koko urheilujärjestelmää ja sen toimintaa. Sivustakatsominen ei ole enää vaihtoehto, sanoo tutkimuksesta vastannut urheilupsykologi Satu Kaski.
Kysely lähetettiin runsaalle 54 000 kilpaurheilijalle, mutta vastausprosentti jäi erittäin alhaiseksi, 3,7 prosenttiin, sillä vastauksensa lähetti vain runsaat 2 000 henkilöä.
Tutkimuksessa siteerattujen kansainvälisten tutkimusten perusteella suomalaisessa urheilussa koetaan vähemmän epäasiallista toimintaa kuin ulkomailla.
Ja suomalaiseen työelämään yleisesti verrattuna urheilijat kokevat vähemmän epäasiallista ja vastuutonta kohtelua kuin suomalaisessa työelämässä yleensä.
Verrattuna Suekin pari vuotta sitten julkaisemaan tutkimukseen seksuaalisesta ja sukupuolisesta häirinnästä olivat uuden tutkimuksen mukaan urheilijoiden kokemukset seksuaalisesta häirinnästä selkeästi vähäisempiä ja kokemukset sukupuoleen perustuvasta häirinnästä hieman vähäisempiä.
Tulosten mukaan toinen urheilija oli useimmiten mainittu tekijäksi epäasiallisen ja vastuuttoman kohtelun eri muodoissa. Vähemmistöryhmään kuuluminen ei tutkimuksen mukaan näytä vaikuttavan epäasialliseen kohteluun.
Palkkatyöntekijöistä yli 20 prosenttia kokenut työpaikkakiusaamista
Toisessa tänään julkaistussa tutkimuksessa Suek selvitti urheiluyhteisön palkkatyöntekijöiden kokemuksia ja havaintoja epäasiallisesta kohtelusta viime vuoden ajalta. Selvitys tehtiin Olympiakomitean toimeksiannosta ja siihen osallistui 95 liikunta- ja urheiluorganisaatiota. Vastaajia oli runsaat 800.
Epäasiallisen kohtelun kokemukset liittyivät urheiluyhteisössä eniten työpaikkakiusaamiseen. Sitä ilmoitti kokeneensa yli 20 prosenttia vastaajista. Yleisimmin kiusaajaksi mainittiin työkaverit, lähiesihenkilöt ja muu johto. Muiden epäasiallisen kohtelun muotojen osalta kokemusten määrät olivat selvästi alhaisemmat.
Naiset olivat kokeneet epäasiallista kohtelua huomattavasti miehiä enemmän.
Urheiluyhteisön työntekijöiden kokemusten mukaan suurin osa häirintätapauksista jää käsittelemättä, kun asiasta ei kerrota kenellekään. Tähän syyksi vastaajat arvioivat epäuskon siihen, että mikään muuttuisi, pyrkimyksen olla välittämättä ja leimautumisen pelon. Toisaalta korostettiin myös kokemusta kohtelun pienimuotoisuudesta tai ohimenevyydestä.
– Ylipäätään on havaittavissa näkemyseroja siitä, mikä on epäasiallista kohtelua. Eli toiselle hauska läppä voi olla toiselle loukkaavaa puhetta. Urheiluyhteisön työntekijät toivovat nykyistä avoimempaa keskustelua ja yhteisten rajojen määrittelyä. Lisäksi työnantajalta odotetaan nopeaa ja läpinäkyvää reagointia epäkohtiin, sanoo Suekin tutkimuspäällikkö Marko Kananen.
Urheiluyhteisöä koskeneessa tutkimuksessa oli mukana Olympiakomitean henkilöstö sekä sen kutsumana Olympiakomitean jäsenet sekä keskeiset sidosryhmät, kuten liikunnan aluejärjestöt, Huippu-urheilun instituutti Kihu, urheiluopistot sekä urheiluakatemiat.