Toimittaja Hannu Karpo on kuollut. Asian vahvistaa MTV:lle Karpon poika Sampo Karpo.
Omaisten välittämässä tekstissä kerrotaan, että Hannu Karpo nukkui pois 18. maaliskuuta. Hän menehtyi äkillisen sairauskohtauksen seurauksena.
Kirjoituksessaan omaiset haluavat kiittää ensihoidon ja Meilahden sairaalan henkilökuntaa.
Hannu Karpo muistetaan muun muassa suositusta Karpolla on asiaa -sarjasta, joka esitettiin MTV:llä.
Ohjelmaa esitettiin televisiossa vuosina 1983–2007. Karpo toi ohjelmassaan esiin yhteiskunnassa epäoikeudenmukaisesti kohdeltuja ihmiskohtaloita. Ohjelmaa tehtiin MTV:lle yli 800 jaksoa.
– Olen pyrkinyt puolustamaan tavallisia ihmisiä järjestelmää tai vahvempaa vastaan. Olen ollut tulkki, Karpo sanoi vuonna 2012 STT:n haastattelussa täyttäessään 70 vuotta.
Hän sai urallaan kaksi elokuvataiteen valtionpalkintoa ja valtion tiedonjulkistamispalkinnon. Karpon saavuttamaksi ennätykseksi laskettiin myös 28 perättäistä yli miljoona katsojaa kerännyttä ohjelmaa.
Vuonna 2012 Karpo sai valtion journalistipalkinnon, jonka perusteluissa todettiin Karpon päästäneen omintakeisissa ohjelmissaan kansan äänen kuuluviin.
Lue myös: Hannu Karpo ryösti vaikka pankin selvittäessään yhteiskunnan epäkohtia
Pisin työpäivä 92 tuntia
Helsingin Katajanokalla vuonna 1942 syntynyt Karpo oli koulutukseltaan ylioppilas. Hänellä oli neljä aikuista lasta.
70-vuotishaastattelussaan Karpo kertoi laiminlyöneensä työnsä vuoksi läheisiään.
– En elämäni loppusuoralla rupea anteeksi pyytelemään, mutta häpeissäni olen. Toisaalta olen saanut auttaa monia. Se on ollut osani tässä elämässä, Karpo sanoi.
Karpo laski pisimmän työpäivänsä olleen 92 tuntia, jona aikana auton matkamittariin kertyi 6 500 kilometriä.
Kovimman vuoden aikana hän sanoi tehneensä 5 057 tuntia töitä – melkein 14 tuntia joka päivä joulupäivää lukuun ottamatta.
Karpo alkoi tehdä nuortenohjelmia 1950-luvun lopulla Suomen Televisioon.
Vuonna 1969 Karpo perusti oman tuotantoyhtiönsä Pallosalaman, jonka kautta hän teki mainos- ja yritysfilmejä.
Vuosina 1981–1983 hän toimi Seura-lehden päätoimittajana ja 1983–1984 Katso-lehden päätoimittajana.