Hannun kuvasarja täysikuusta Helsingin yllä mykistää – näillä ohjeilla saat täydelliset kuukuvat yhdellä laukaisulla!

Wille Markkasen taltioima otos Kuopion Puijon tornista ja täysikuusta loksautti suomalaisten leuat totaalisen auki tiistaina. Yleisö on ollut hyvin yksimielinen: kahdesta kuvasta taiottu kokonaisuus on henkeäsalpaavan upea.

Lue lisää: Kuopiolainen Wille kuvasi ehkä vuoden upeimman kuvan täysikuusta – katso hämmästyttävä mestariotos

Samaa mieltä on myös helsinkiläinen Hannu Kytö. Hän kuitenkin haluaa haastaa Markkasen omilla yksityiskohtaisilla maisemakuvillaan, joiden pääosassa möllöttää kirkkaana hohkaava täysikuu kaikkine yksityiskohtineen.

Toisin kuin Markkanen, Kytö on onnistunut taltioimaan kuvat yhdellä ainoalla laukauksella – pyrkiihän mies maisemakuvillaan mahdollisimman realistiseen ja luonnolliseen lopputulokseen.

– Hän oli maininnut, että on mahdotonta ottaa kuva Kuusta ja jostain maakohteesta kuva yhdellä valotuksella, vaan valotuksia pitäisi tehdä kaksi ja kuvat lopulta yhdistää yhdeksi. Myös yhdellä valotuksella voi onnistua, Kytö toteaa MTV Uutisille.

Kumpi näkemys on oikea? Näin vastaa Ursan tähtivalokuvaaja

Koska näkemyksiä on useampia, MTV Uutiset päätti selvittää, kumpi näkemys on oikein. Vastauksia haettiin Suomen tähtitieteelliseltä yhdistykseltä, Ursalta.

Tietokirjailija Markus Hotakainen, onnistuuko Kuun ja toisen objektin yhtäaikainen kuvaaminen sekä yhdellä että kahdella valotuksella?

– Kyllä ja ei. Se riippuu siitä, minkä tyyppistä kuvaa haluaa ottaa. Tarkkaa kuvaa saa yhdelläkin valotuksella – se ei ole se ongelma. Ongelma on sen sijaan se, että kun kuvataan hämärässä tai lähes pimeässä, maisema on tietysti hyvin tumma ja Kuu on hyvin kirkas, jolloin kirkkauserosta tulee ongelma, Hotakainen selventää.

Tietokirjailija ja tähtivalokuvaajanakin tunnettu Hotakainen kuitenkin toteaa, ettei Willen julkaisemaa kuvaa yksityiskohtaisesta täysikuusta ja tarkasta Puijon näkötornista voi ottaa kertalaukauksella edellä mainitusta syystä.

– Silloin joko Kuu ylivalottuu, jolloin yksityiskohtia ei ole juuri ollenkaan tai sitten Kuu näkyy hyvin, mutta tornia eri juuri lainakaan. Jos ottaa esimerkiksi siluettikuvat ovat mahdollisia, Hotakainen jatkaa.

Näin Kytö nappaa kuukuvansa

Itseään amatöörikuvaajaksi kuvaileva Kytö perustelee oman väittämänsä vuosikymmenten aikana hankkimallaan vankalla kokemuksella. Hän on itse kuvannut taivaankappaleita järjestelmäkameralla, joka on tukevasti jalustalla kuvanottohetkellä.

Kytö käyttää kamerassaan objektiiveja, joiden polttovälit vaihtelevat 14–500 millin välillä.

– Nimenomaan Kuun saa isommaksi muuttamalla polttoväliä. Myös maakohteen tulee olla suhteellisen kaukana, Kytö ohjeistaa.

Kuun liikkeitä voi väijyä puhelimen kautta

Täydellisen kuvan saaminen vaatii ennakointia, mutta ei välttämättä pilkuntarkkaa suunnitelmaa. Tietokirjailija Markus Hotakaisen mukaan Kuun korkeus vaihtelee jonkin verran kuukauden, vuoden ja aikojen saatossa ylipäätään.

Kesällä täysikuu näkyy selkeimmin hyvin matalalla eteläisessä horisontissa – talvella kuu möllöttää taas huomattavasti korkeammalla. Kuun seuraamiseen on suunniteltu erilaisia applikaatioita myös puhelimiin.

– Jos haluaa tietynlaisen kuvan, esimerkiksi tämän Willen tapaisen kuvan, on laskettava, missä suunnassa Kuu kiertää. On olemassa planetaario-ohjelmia, joihin oman sijaintinsa merkkaamisen jälkeen näkee, missä Kuu on mihinkin kellonaikaan, Hotakainen vinkkaa.

Lue myös: Tähtitaivaan jännitysnäytelmä: Auringon edessä komeileva Kuu loi taivaalle tulisen renkaan – harvinainen näky hämmästytti Saudi-Arabiasta Singaporeen saakka

Kuvatessa saa "juosta kieli vyön alla"

Kytö seuraa aktiivisesti Kuun liikkeitä, joiden reaaliaikainen seuraaminen on miehen mukaan sula mahdottomuus.

– Yritän liikkua mahdollisimman paljon siellä alueella ja etsin sopivaa kuvakulmaa. Tietysti sitä saa juosta kieli vyön alla paikasta toiseen – ja tuuriahan siinä tietysti myös vaaditaan esimerkiksi kelin puolesta.

Useita kuvia Kuusta ottanut harrastajakuvaaja kertoo, että Kuun ja jonkin maakohteen kuvaamiseen on vain rajallisesti aikaa – puhutaan arviolta tunnista.

– Samalla, kun aurinko laskee, Kuu nousee, on sen verran valoisaa, että maakohteet ovat Kuun lisäksi mahdollista saada terävänä kuvaan. Myöhemmin se ei onnistu, Kytö jatkaa ohjeistustaan.

Elämänmittainen harrastus

Valokuvaus on varttuneelle herralle rakas harrastus, joka on kantanut läpi lähes hänen koko elämänsä – vajaan 60 vuoden ajan. Kytö kertoo hurahtaneensa valokuvaamiseen ollessaan vain 10-vuotias pojankoltiainen.

– Ensin kalusto oli hyvin alkeellinen: aloitin Kodakin laatikkokameralla, 6x6 ja 6x9 filmikameralla. Olen aikoinani kehitellyt ja suurentanut mustavalkokuvat itse. Taisin vaihtaa filmikameran noin 10 vuotta sitten digikameraan.

– Järjestelmäkameroitakin minulla on lähes aina ollut. Olen kuvannut niillä noin 40 vuoden ajan, Kytö muistelee historiaansa ”amatöörikuvaajana”.

Eläkeiästä otetaan kaikki ilo irti

Jos aiemmin työt ja muut arjen askareet haittasivat Kydön harrastustoimintaa, pari vuotta sitten eläkkeelle jääneellä miehellä on nykyisin enemmän aikaa rakkaalle harrastukselleen. Hän kantaa kameraansa mukana kaikkialle.

Kytö kuvaa maisemia ja eläimiä lähinnä Helsingissä ja Mäntyharjulla, missä on hänen kesämökkinsä upeiden maisemien ympäröimänä.

– Pari kuukautta oltiin Espanjassa, kun vaimo jäi eläkkeelle. Kuvasin siellä paikallisia maisemia. Kameraa täytyy pitää aina myös matkoilla mukana ja se painaa pirusti, Kytö naurahtaa intohimolleen.

Lue myös: 7 miljardia vuotta vanha tähtipöly on vanhinta Maasta koskaan löydettyä materiaa – osa jyväsistä on miljardeja vuosia vanhempia kuin Aurinko

Juttua korjattu 15.1. klo 20.19: Tietokirjailija Markus Hotakaisen nimi korjattu.