Hyvän koulutuksen merkitys on kasvanut yhä suuremmaksi, toteaa kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimo (kok.) Huomenta Suomessa.
Harkimo ei ollut useamman laudaturin ylioppilas, vaan kirjoitti itsensä lukiosta c:n papereilla, reilun kuutosen keskiarvolla.
– Kaksi vuotta otin ihan rennosti ja sitten tajusin että tulee ylioppilaskokeet ja luin viimeisenä vuonna ihan sairaasti, Harkimo kertoo opiskelutaktiikastaan.
Kahdesti luokalleen jäänyt Harkimo pyrki Svenska handelshögskolan eli kotoisammin Hankeniin yhteensä kolme kertaa, koska ”sinne oli helpompi päästä” kuin Kauppakorkeakouluun.
”Taso on noussut”
Nykyään Harkimo korostaa omillekin pojilleen koulutuksen ja hyvän koulumenestyksen tärkeyttä.
– Taso on noussut. Tänä päivänä on vielä tärkeämpää, että on hyvä koulutus, että saa työpaikan, valtaosan elämästään yrittäjänä toiminut Harkimo kertoo.
Koulu tarjoaa koulutuksen ja yleissivistystä, mutta pelkät huippupaperit eivät yksin vakuuta Harkimoa työhaastattelussa.
– Koulutus on vain yksi osa. Koulutuksessa ei saa käytännön kokemusta työstä, ja kolmas osa on se millainen tyyppi on, Harkimo toteaa.
Hän kuitenkin painottaa, että työpaikka vaatii hyvän todistuksen, ja opiskelupaikka vaatii taas hyvää koulumenestystä. Suomessa harvat ovat amerikkalaistyyppisiä ”self-made maneja”, eikä Harkimo pidä huonona, että Suomi eroaa tässä suhteessa yrittäjien luvatusta maasta.
– Kouluorientoitunut yhteiskunta ei ole ollenkaan huono asia, sen vuoksi olemme menestyneet maailmalla, hän sanoo.