Psykologi kertoo, miksi lapsetkin syrjivät – "Sellaisissa tilanteissa lapset herkästi alkavat kiusaamaan"

2:36imgNuorten ääni -toimitus perehtyi siihen, millaista syrjintää nuoret kohtaavat Suomessa.
Julkaistu 21.03.2025 16:15
Toimittajan kuva
Nelli Hyttinen

nelli.hyttinen@mtv.fi

Jo 4–5-vuotias lapsi voi alkaa käyttäytymään syrjivästi toisia lapsia kohtaan. Psykologi kertoo, miksi ja mitä on tehtävissä.

Pienet lapset ovat suvaitsevaisia ja ottavat toiset ihmiset vastaan sellaisina kuin he vastaan tulevat.

Kuitenkin jo 4–5-vuotiaan lapsen käytöksessä voi olla syrjiviä piirteitä, jos olosuhteet huonolle käytökselle ovat olemassa, huomauttaa suosittujen Fanni-kirjojen luoja, psykologi Julia Pöyhönen Huomenta Suomen haastattelussa.

Pöyhösen mukaan lapsen syrjivä käyttäytyminen toisia kohtaan voi kummuta kolmesta eri syystä.

Lue myös: Kahdeksan vuoden kiusaaminen ajoi kaksostytöt ahdinkoon – edes ilmoitukset AVI:iin eivät ole tehonneet

1. Pelko

Erilainen voi olla lapselle pelottavaa ja uhkaavaa. Esimerkiksi uudessa ryhmässä lapset saattavat hakeutua samankaltaistensa seuraan, Pöyhönen sanoo.

2. Ympäristöstä opitut ennakkoluulot

Lapsi oppii ennakkoluuloja ympäristöään seuraamalla.

Lapset oppivat kaiken vuorovaikutuksessa ja mallista. Se, miten muita kohdellaan ja miten ajatellaan erilaisista ihmisistä, näytetään lapsille omalla mallilla.

Lapsi voi omaksua ympärillään olevilta ihmisiltä esimerkiksi, etteivät tietynlaiset ihmiset ole yhtä arvokkaita kuin he itse. 

Ennakkoluulot voivat toisaalta liittyä siihen, että lapsi kokee jonkinlaiset ihmiset pelottaviksi tai vaarallisiksi.

Pöyhösen mukaan ennakkoluulot voivat herkästi johtaa epäinhimilliseen ilmiöön, jossa lapsen on vaikeampi tuntea empatiaa sellaista ihmistä kohtaan, jonka kokee itseään alempiarvoiseksi.

Ja se on yleensä yhteisöstä opittua.

3. Vallan käyttö

Lapsilla on voimakas tarve kuulua joukkoon ja olla arvostettuja osia omassa ryhmässään. 

Siksi lapset saattavat vallan käytön kautta pönkittää omaa asemaansa, Pöyhönen sanoo.

Lapset voivat kohdistaa vallan käyttöä toisiinsa esimerkiksi jättämällä porukan ulkopuolelle, kiusaamalla tai haukkumalla.

Silloin valta porukassa on pelon kautta hankittua, eikä lapseen kohdistu aitoa kunnioitusta, Pöyhönen varoittaa.

Lue myös: Missä iässä lapsi osaa nukahtaa itse omaan sänkyynsä? Vanhempi voi odottaa liikoja

Näin voit puuttua syrjintään lasten keskuudessa

Pöyhönen muistuttaa, että lapset tarvitsevat tietoa. 

Mitä enemmän lapset tietävät syrjinnästä ja kiusaamisesta etukäteen, sen helpompi heidän on toimia, jos he itse kohtaavat tai todistavat syrjintää.

Aiheeseen voi tutustua kirjojen tai elokuvien kautta. Kotiin voi pyytää kylään erilaisia lapsia.

Lapselle kannattaa opettaa, miten syrjintä- ja kiusaamistilanteisiin voi puuttua. Toista voi puolustaa monin eri tavoin.

Kiusatun luo voi mennä jälkikäteen ja lohduttaa sekä pyytää leikkiin. Lapsi voi myös viedä toisen lapsen pois tilanteesta ja auttaa kertomaan aikuiselle.

Tai aina voi itse kertoa aikuiselle näkemästään tilanteesta.

Lue myös: Yöllinen kauhukohtaus voi säikäyttää vanhemman – tästä on kyse

Aikuisten on hyvä myös varmistaa, että lapsella on turvallinen olo niissä ryhmissä, joita hänen arkeensa kuuluu.

Jos lapsi elää lapsiryhmässä, joka on turvaton, ei lapsi uskalla olla oma itsensä, eikä näyttää mistä asioista tykkää tai miten reagoisi eri tilanteissa.

Sellaisissa tilanteissa lapset herkästi alkavat kiusaamaan, koska he yrittävät selviytyä. Jos lapsella ei ole turvallinen olo, lapsi alkaa käyttäytymään huonosti, Pöyhönen kertoo.

Katso koko keskustelu: Syrjinnän juurisyyt – miksi jo lapset kaihtavat erilaisuutta?

10:52imgHuomenta Suomen haastattelussa psykologi Julia Pöyhönen.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Tuoreimmat aiheesta

Syrjintä