Sijaishuollon sosiaalityöntekijä Sirkka Luoma kertoo, että suurin osa sijaisperheisiin sijoitetuista lapsista jää niihin aikuisikään asti.
– Laki määrää, että huostaanoton kriteerien voimassaolo arvioidaan kerran vuodessa. Jos biologisten vanhempien elämäntilanne muuttuu, lapset palautetaan heidän luokseen. Enemmän lapsia kuitenkin jää sijaisperheisiin, Sirkka Luoma kertoo.
Joskus käy niin, ettei sijaisperhe enää haluakaan pitää heille sijoitettua lasta.
– Väkisin ketään ei voi siihen pakottaa. Lapselle tilanne on aina äärimmäisen vaikea, koska hänellä voi olla kokemuksia jo monista asuinpaikoista.
Voi myös olla, että lapsi joudutaan ottamaan pois sijaisperheestä muista kuin perheestä johtuvista syistä.
– Lapsen ongelmat saattavat olla sen verran vaikeita ja oireilu niin pahaa, että hän tarvitseekin erityistä ammatillista hoitoa. Aina tämä ei ilmene kuin vasta sijaisperheessä. Silloin siellä jatkaminen ei ole enää lapsen etu, Luoma sanoo.
Studio55.fi/Piia Simola
Leena Pakkasen rankka kokemus sijaisvanhempana: Tytön masennus johti tragediaan
Näin suurta korvausta sijaisperheille maksetaan
Mirjan lapsenlapset asuvat sijaisperheessä: Tyttäreni jäi päihderiippuvaiseksi 13-vuotiaana
Lauri joutui sijaisperheessä lapsityövoimaksi
Nämä ongelmat ajavat suomalaislapsia kotoa sijaisperheisiin
Kuva: Colourbox.com