Talviolympialaisten järjestäminen talvisissa olosuhteissa rajoittuu tulevaisuudessa hyvin pienelle alueelle maapallolla. Waterloon yliopiston tiistaina julkistetun tutkimuksen mukaan vain yksi talvikisoja tähän mennessä isännöinyt kaupunki voisi järjestää kisat kuluvan vuosisadan lopulla, ellei ilmaston lämpenemistä saada kuriin.
Talvikisojen 21:stä isäntäkaupungista ainoastaan Japanin Sapporo pystyisi vuosisadan lopulla tarjoamaan reilut ja turvalliset olosuhteet talviolympialaisille, kansainvälisen tutkijaryhmän tutkimuksesta selviää. Tutkijaryhmä tutki historiallista ilmastoaineistoa 1920-luvulta yhdessä tulevaisuuden ilmastotrendien kanssa.
Hätkähdyttävien tulosten mukaan esimerkiksi talviurheilun pyhättöinä tunnetut Sveitsin St. Moritz ja Norjan Lillehammer eivät pystyisi järjestämään talviolympialaisia enää vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla epävarmojen talviolosuhteidensa vuoksi.
LUE MYÖS: Lukuisat maat koviin toimiin Pekingin olympialaisten alla – näin Suomi reagoi: "Ei varmaan kukaan turhan takia"
Tutkimuksessa kävi ilmi, että talvikisojen isäntäkaupunkien helmikuun keskimääräiset päivälämpötilat ovat tasaisesti nousseet 1920-luvun 0,4 asteesta aina nykykisojen 6,3 asteeseen.
– Jos sama kehitys jatkuu, päädymme siihen, että Sapporo on ainoa ilmastoltaan soveltuva paikka vuosisadan loppuun mennessä. Meidän täytyy tutkia, koska Sapporokin menetetään, professori Daniel Scott Waterloon yliopistosta sanoo.
– Jo vuosisadan puoliväliin mennessä talviolosuhteiltaan luotettavien olympiakaupunkien määrä on laskenut 21:stä.
Sapporon kisat järjestettiin vuonna 1972.
Eniten talvikisoja on järjestetty Euroopassa, yli puolet. Ensimmäiset talviolympialaiset järjestettiin vuonna 1924 Ranskan Chamonix´ssa ja Pekingin jälkeen seuraavat, vuoden 2026 kisat pidetään Italiassa Milanossa ja Cortina d'Ampezzossa.
Alppien alue kärsii kuitenkin selvästi ilmastonmuutoksesta. Scottin mukaan Kansainvälinen olympiakomitea joutuu tulevaisuudessa etsimmään korkeammalla sijaitsevia kisapaikkakuntia, jotta hiihdon kaltaisia ulkolajeja pystytään järjestämään.
– Ilmastonmuutos muuttaa talviolympialaisten maantiedettä ja tekee kisojen järjestämisen mahdottomaksi joissain talviurheilusta tunnetuissa kaupungeissa, Robert Steiger Innsbruckin yliopistosta sanoo.
– Useimmat kohteet Eurooppassa muuttuvat epävarmoiksi jopa jo 2050-luvulla, vaikka päästöjä saataisiin pienennettyä.
LUE MYÖS: Suomalaiskonkari saa upean kunniatehtävän Pekingin olympialaisissa – "En osannut kuvitellakaan"
Ilmastonmuutos on ollut KOK:n asialistalla jo jonkin aikaa. Järjestö lisäsi kestävän kehityksen olympia-aatteen ydinsanomaan vuonna 2014. Tutkimuksen mukaan KOK sitoutuminen päästöjen laskuun on urheilumaailman kunnianhimoisimpia.
KOK:n aikeena on tulla "ilmastopositiiviseksi" vuonna 2024 leikkaamalla päästöja 30 prosentilla. Vuodesta 2030 lähtien olympialaisten isäntäkaupunkien tulee sitoutua ilmastopositiivisuuteen.
Myös urheilijat ovat huolissaan tilanteesta. Tutkimukseen osallistuneista kansainvälisistä urheilijoista ja valmentajista 89 prosenttia totesivat muuttuvien säämallien vaikuttavan kilpailuolosuhteisiin. 94 prosenttia pelkäsi ilmastonmuutoksen vaikuttavan lajinsa kehitykseen tulevaisuudessa.
Tutkimuksessa todettiin, että lumilajien urheilijoiden onnettomuuksien ja loukkaantumisten määrien kasvua voidaan osin selittää korkeammilla lämpötiloilla ja huonommilla lumiolosuhteilla.
Kolmissa viimeisimmissä talviolympialaisissa on kirjattu korkeimmat loukkaantumis- ja onnettomuusmäärät alppihiihdossa, lumilautailussa ja freestylessä kuin aiemmin. Luvut ovat olleet 55 prosenttia korkeampi kuin aiemmissa talvikisoissa.
– Kansainvälisellä olympiakomitealla tulee olemaan edessään entistä vaikeampia päätöksiä kisapaikkakunnan valinnassa, Siyao Ma Arkansasin yliopistosta sanoo.
– Maailman parhaat urheilijat, jotka ovat omistaneet elämänsä urheilulle, ansaitsevat olympialaiset, jotka järjestetään paikassa, jossa kilpailut voidaan käydä turvallisesti ja reilusti.