Yli 50 vuotta sitten Hattulan Suontaasta tehdystä hautalöydöksestä on tehty uusi tutkimus.
Tulokset haastavat käsitykset rautakauden ja varhaisen keskiajan sukupuolirooleista.
Vertaisarvioitu tutkimus on julkaistu arvostetussa European Journal of Archaeology -journaalissa.
Lue myös: Linnun kallo suussa haudattu tyttö hämmästyttää Puolassa – arvellaan olleen suomalaistaustainen
Suontaan Vesitorninmäestä vuonna 1968 löytyneen vainajan sukupuolesta on vuosikymmenien ajan esitetty eri näkemyksiä. Uuden dna-analyysin perusteella näyttäisi, ettei vainaja ole täysin mies eikä nainen.
Pahasti hajonneesta dna:sta selvisi, että vainajalla oli sukupuolikromosomiyhdistelmä XXY eli Klinefelterin oireyhtymä.
– Tämänhetkisen datan perusteella on todennäköistä, että Suontaan yksilö olisi ollut XXY, vaikka DNA-tulos perustuu hyvin pieneen datamäärään, painottaa genetiikan tutkijatohtori Elina Salmela Helsingin yliopistosta.
Turun yliopiston mukaan Klinefelterin oireyhtymän kliiniset oireet vaihtelevat yksilöittäin ja ovat usein niin lieviä, että oireyhtymä saattaa jäädä huomaamatta.
Vaikka XXY-yksilö on tavallisesti anatomisesti mies, voi oireyhtymä aikaansaada esimerkiksi rintojen kasvua, lihasmassan pienenemistä tai lapsettomuutta.
Yhteisön arvostettu jäsen
Uuden tiedon valossa vainaja oli yhteisön arvostama henkilö, jonka sosiaalinen identiteetti mahdollisesti asettui perinteiseksi mielletyn sukupuolijaottelun ulkopuolelle, kertoo arkeologian tohtorikoulutettava Ulla Moilanen Turun yliopistosta.
– Vainaja vaikuttaa olleen yhteisössään hyvin arvostettu. Hänet oli aseteltu hautaan pehmeälle höyhenpeitteelle arvokkaiden turkisten ja esineiden kanssa, Moilanen sanoo.
Ruumishauta löytyi alun perin sen jälkeen, kun Vesitorninmäestä löydettiin pronssikahvainen miekka vesiputken kaivuutöiden yhteydessä.
Vuosikymmenien ajan tutkijat ovat esittäneet tulkintoja vainajan sukupuolesta. Vainajalta löydettyjen korut ja asusteet ovat tutkijoiden mukaan naiselle tyypillisiä. Toisaalta henkilö on laskettu hautaan maskuliiniseksi mielletyn miekan kanssa.
On esitetty myös näkemys, että kyseessä olisi miehen ja naisen kaksoishauta. Yhden näkemyksen mukaan kyseessä voisi olla naisen miekkahauta ja siten todiste voimakkaiden naisjohtajien tai mahdollisesti jopa naissoturien olemassaolosta rautakauden Suomessa.
Moilanen kuitenkin uskoo, että vainajaa ei välttämättä pidetty varhaiskeskiajan yhteisössä puhtaasti naisena tai miehenä, jos Klinefelterin oireyhtymän piirteet näkyivät hänellä selvästi.
– Haudan runsas varustelu osoittaa, että henkilö paitsi hyväksyttiin, häntä myös arvostettiin ja kunnioitettiin. Biologia ei kuitenkaan suoraan määritä henkilön identiteettiä, Moilanen sanoo.
Haudasta löydettiin kaksi miekkaa. Tutkijat uskovat, että toinen miekka on haudattu myöhemmin, mikä korostaa vainajan merkitystä yhteisölle entisestään. / Museovirasto