Etelä-Savon Heinävedelle kaavailtu grafiittikaivos on projektina vielä alkutekijöissään, mutta hankkeen yllä on jo synkkiä pilviä. Brittiläisen Beowulf Miningin suunnitelmat ovat kohdanneet rajua vastustusta paikallisesti, ja valtakunnallisestikin hankkeet kannattajat ovat varsin vähissä.
Heinävedellä pelätään, että luonnonsuojelualueiden lähelle Aitolammelle suunniteltu kaivos aiheuttaa ympäristövahinkoja matkailullisesti tärkeällä Heinäveden reitillä. Jätevesien pelätään myös valuvan Saimaalle.
Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela pitää hieman yllättävänä, kuinka voimakasta keskustelua Heinäveden projekti on kirvoittanut.
– Ja varsinkin, että eturivin vaikuttajat ja poliitikot ovat ottaneet kantaa, Suomela sanoo viitaten esimerkiksi kansanedustaja Kaj Turuseen (kok.) ja europarlamentaarikko Petri Sarvamaahan (kok.).
– Ammattinäkökulmasta ei ole edes vielä mitään kaivoshanketta, vaan se on hyvin alkuvaiheen projekti, jossa on jonkin verran tehty malminetsintätutkimuksia. Mutta ihmisten mielissä asia yhdistyy luonnonarvoihin ja luonnon kauneuteen, ja sitten on jonkinlainen epämääräinen kaivoskuva. Kyllä sen toisaalta ymmärtää, että se huolta herättää.
Monen vastustajan puheissa taustalla leijuu Talvivaaran moniongelmaisen kaivoksen haamu. Suomela arvioi, että Talvivaaran tapaus on osaltaan nostanut ihmisten valmiutta lähteä keskustelemaan kaivoksista.
Prosessi on nyt helpompi pysäyttää
Kaivosta, tai ainakin malminetsintää alueelta, kannattavien mielestä vielä ei kannata nostattaa asiasta suurta myrskyä, koska ollaan yhä kaukana kaivoksen toteutumisesta.
Vastustajien mielestä taas nimenomaan nyt on oikea aika taistella kaivosta vastaan.
– Sitten kun kaivos on perustettu ja se pyörii, kaikki on paljon hankalampaa. Tässä vaiheessa, kun kaivosta ei vielä ole, on tehtävä töitä, ettei sitä myöskään tulisi, sanoo kansanedustaja Kaj Turunen, joka on profiloitunut yhdeksi kaivoksen vastustajista.
Heinäveteläisen kunnanvaltuutetun Mikko Keinosen (sit.) mielestä olisi ihanteellista, jos saataisiin mahdollisimman pian kunnalta esimerkiksi kaavapäätös, joka käytännössä estäisi kaivoksen rakentamisen.
– Uskoisin, että jos tämä menisi äänestykseen, valtuusto olisi vastaan, Keinonen sanoo.
– Olisi helppo jäädä odottamaan lisätietoa, mutta mitä pidemmälle prosessi etenee, sitä vaikeampi sitä on pysäyttää.
Keinonen pelkää, että jos asiassa ei toimita nyt, saattaa EU:n ja Kanadan vapaakauppasopimuksen voimaantulo sitoa päättäjien käsiä ja estää kaivoslain tiukentamisen. Tätä voisi jokin kanadalainen kaivosjätti hyödyntää.
Keinosen mukaan äänekkäällä vastustamisella pyritään myös lähettämään viesti Beowulf Miningin sijoittajille.
Vastustusta yli puoluerajojen
Turunen kertoo, että hanketta aiotaan vastustaa kolmella tasolla: paikallisesti, maakuntatasolla ja eduskunnassa.
Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtajan Jarkko Wuorisen (kesk.) mukaan neljä Saimaan alueen maakuntaa sorvaa yhteistä lausuntoa elokuulle.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että yhteinen kanta olisi aika vahvasti samansuuntainen kuin minun oma näkemykseni, hanketta vastustava Wuorinen kertoo.
Turunen aikoo istuntokauden alkaessa perustaa eduskuntaan Love Saimaa -ryhmän, johon on hänen mukaansa tulossa edustajia kaikista puolueista. Turunen sanoo, ettei ole kuullut kenenkään poliitikon kannattavan hanketta.
– Olin Heinävedellä kansalaistilaisuudessa 18. päivä, ja siellä oli kaksi kannatuspuheenvuoroa. Toisella oli kaivosteollisuudessa taloudelliset intressit itsellään, ja toinen puhuja oli matkailualan yrittäjä Leppävirralta, joka oli majoittanut tämän kaivosyhtiön toimitusjohtajan.
Turunen, Wuorinen ja Keinonen sanovat kaikki, etteivät vastusta kaivosteollisuutta sinänsä. Paikka vain on heidän mielestään täysin väärä.
Akkujen raaka-ainetta
Miksi grafiitti sitten on niin kiinnostavaa? Sitä käytetään muun muassa sähköautojen ja aurinkopaneelien akuissa, ja akkujen kysynnän suuri kasvu viime vuosina on lisännyt myös grafiitin kaupallista arvoa.
– Luonto on siellä tavallaan auttanut ihmistä. Siellä on ollut sellaiset olosuhteet, joissa grafiitti on korkeassa lämpötilassa ja paineessa mennyt tämmöiseen suomumaiseen olomuotoon. Sitä ei tarvitse enää saada teollisesti suomugrafiitiksi, se olisi kallista, selvittää Geologian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Tapio Halkoaho.
Suomessa suomugrafiittiesiintymiä on jonkin verran, mutta yhtäkään niistä ei vielä ole hyödynnetty kaupallisesti.
Beowulf Miningin tytäryhtiölle Fennoscandian Resourcesille myönnettiin malminetsintälupa vuonna 2016, ja yhtiö on kairannut Aitolammen alueelle testireikiä grafiitin laadun selvittämiseksi. Koska projekti on vielä niin alkuvaiheessa, yhtiö ei ole pystynyt vastaamaan moniinkaan paikallisten asukkaiden kysymyksiin, mistä se on saanut kritiikkiä.
STT ei tavoittanut Fennoscandian Resourcesin toimitusjohtajaa Rasmus Blomqvistia.
Yksi tuhannesta
Vaikka Heinäveden suomugrafiittiesiintymää pidetään lupaavana, ei se vielä takaa sitä, että paikalle ylipäätään olisi mahdollista rakentaa kannattavaa kaivosta. Useimmat koekairaukset johtavat siihen päätelmään, että kaivosta ei kannata perustaa.
– Alalla puhutaan, että vain yksi hanke tuhannesta johtaa kaivokseen, Suomela sanoo.
– On liian aikaista arvioida, olisiko siinä kaivokselle elintilaa tai mahdollisuuksia.
Suomelan mukaan aihetta paniikkiin ei ole, vaikka kaivoksen perustaminen katsottaisiin kannattavaksi. Hän kehottaa luottamaan suomalaisiin lupa- ja valvontaviranomaisiin.
– Sitten jos se hanke menee eteenpäin, kyllä sille asetetaan aika kova vaatimus tuottaa tietoa, ja sen jälkeen sitten määritellään ne lupaehdot.
Kaivoksen vastustajat, kuten Turunen, ovat sitä mieltä, että kaivoksen vaikutukset kansantaloudelle olisivat negatiiviset.
– Kaivokseen voi tulla heinäveteläisiä työpaikkoja muutama kymmenen, mutta samaan aikaan myös Heinävedellä matkailualan työpaikkoja vähenee enemmän kuin siihen kaivokseen syntyy, Turunen arvioi.
– On äärimmäisen tärkeää, että Saimaan puhtautta ei riskeerata. Jo pelkkä kaivoksen tuleminen on negatiivinen asia matkailuimagon kannalta.