Muuttotappioalueella sijaitseva talo voi olla omistajilleen varsinainen murheenkryyni. Varsinkin, jos haluaisi vanhemmalla iällä muuttaa kaupunkiin – lähemmäksi palveluita ja mahdollisia lapsiaan – voi syrjäisellä paikkakunnalla sijaitseva omistusasunto muodostua esteeksi.
Juuri tällaista tuskaa koki Ranualla yli kolmekymmentä vuotta asunut Helena Pekkala-Vilhunen. Puolison kuoltua halu muuttaa Ranualta Helsinkiin lähelle omaa lasta vain kasvoi.
Eteläisessä Lapissa sijaitseva Ranua kuitenkin kärsii muuttotappiosta monen muun pienen ja syrjäisen paikkakunnan tapaan. Paikkakunnalla on paljon lestadiolaisia suurilapsisia perheitä tasoittamassa muuttolukuja, mutta heille ison talon myyminen ei kuitenkaan ole helppoa.
Niinpä Pekkala-Vilhusenkaan talo Ranualla ei mennyt kaupaksi.
Kotitalo Ranualla on nyt tamperelaisperheen asuntona, vuokrattuna tosin.
– Perheet ovat isoja, mutta vain toinen vanhemmista on töissä, ja toinen on kotona hoitamassa lapsia. Heillä ei välttämättä ole maksukykyä omaan asuntoon tai taloon, sanoo vuonna 1954 syntynyt Pekkala-Vilhunen.
Pekkala-Vilhunen ja hänen edesmenneen miehensä kuolinpesä omistavat puoliksi 160 neliöisen talon Ranuan keskustan liepeillä. Talo on nyt vuokrattuna tamperelaisperheelle.
Katso alla olevasta kartasta, mitkä kunnat kärsivät muuttotappiosta ja minne väkeä tuli lisää vuonna 2015.
Punaisissa kunnissa muuttoliike on tappiollista, sinisissä ihmisten määrä lisääntyy. Mitä tummempi kunnan väri on, sitä suurempaa muuttotappio tai -voitto on. Kuntaa painamalla näet, kuinka monta henkeä kuntaan tuli tai sieltä lähti.
Voimakkainta muuttotappio oli Kouvolassa, jonka vuoden 2015 nettomuutto oli 393 henkeä miinuksella. Väki väheni yli 300 hengellä myös Raahessa ja Lohjalla.
Muuttoliikkeen voittajia olivat odotetusti suuret kaupungit. Helsingissä väkimäärä kasvoi 3564 hengellä, Vantaalla 1417, Espoossa 1238 ja Turussa 1137.
Lopulta tänä keväänä Pekkala-Vilhunen pääsi muuttamaan Helsinkiin. Ratkaisu oli laittaa Ranuan-koti vuokralle. Nyt siinä asuu kuusilapsinen perhe. Vuokra on 900 euroa, minkä päälle tulevat vesi, sähkö ja puulämmityskulut.
"Ei ihan mihin tahansa hintaan"
Pekkala-Vilhunen kertoo, että he yrittivät myydä puolisonsa kanssa taloa jo aiemmin, mutta huonolla menestyksellä.
– Yritimme myydä, kun tuntui, että olisi helpompi asua vanhemmiten osakkeessa. Emme kuitenkaan halunneet lähteä myymään sitä ihan millä tahansa hinnalla.
Vuokratuloista Pekkala-Vilhunen ei pääse nauttimaan; niillä lyhennetään Ranuan talon peruskorjauslainaa.
Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotheruksen mukaan Pekkala-Vilhusen tapaus kuulostaa hyvin tyypilliseltä tarinalta; monella on halu vanhemmiten muuttaa isosta talosta kerrostaloon, kaupunkiin, lähelle omia lapsia.
– Hän sai asunnon vuokrattua, mutta monessa tapauksessa talo voi jäädä tyhjilleen, Brotherus kertoo.
Asunnonmyyntiongelmat eivät ole Brotheruksen mukaan enää vain yksittäistapauksia, vaan ongelmia kantautuu korviin yhä enemmän ja enemmän.
Kotitalon pihamaalla temmeltää nyt yrittäjäperhe.
– Näitä traagisia kohtaloita on paljon. Eikä tämä kosketa ainoastaan vanhuksia, vaan rajujen rakennemuutosten kohteena olevissa kaupungeissa – kuten Salossa – moni työikäinen on joutunut jättämään talon tyhjilleen muutettuaan työn perässä toiseen kaupunkiin.
Brotheruksen mukaan varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa on paljon alueita, joissa kiinteistöt jäävät tyhjilleen. Monelle vanhassa kotitalossa on myös paljon tunnearvoa, eikä viimeistä ratkaisua myynnistä haluta tehdä, vaan jätetään se perillisten mietittäväksi.
Muuttotappiokunnat
Remonttilaina vie vuokratulot
Kymmenen viime vuoden aikana Pekkala-Vilhusen kotitaloon on tehty isoja remontteja.
Viime keväänä, samana päivänä kun hänen puolisonsa kuoli, laitettiin taloon uusi peltikatto. Lisäksi talosta juoksee omistajalle muun muassa tiemaksu- ja vakuutuskuluja.
"Ei täällä kiinteistönvälityksellä elä"
Ranuan hankala tilanne myönnetään suoraan myös kiinteistönvälitysfirmasta.
– Huonosti, vastaa Ranuan toista kiinteistövälitysfirmaa pyörittävä Mikko Sarajärvi kysymykseen asuntojen liikkuvuudesta.
Sarajärven mukaan omakotitalon keskimääräinen myyntiaika on noin vuosi. Hieman paremmin liikkuvat asunto-osakkeet, mutta puoli vuotta saa niitä keskimäärin kaupitella.
– Ostajapulahan täällä on. Jos olisi ostajia, he ovat yleensä nuoria, jotka eivät saa pankeilta lainaa tiukentuneiden vakuusvaatimusten takia.
Sarajärvi sanoo, ettei Ranualla eläisi pelkästään kiinteistönvälityksellä. Sarajärvi työskentelee Laprim Oy:ssä, joka tarjoaa myös lakiasioidenhoitoa, yleistä edunvalvontaa ja isännöintiä.
Tyypillistä myyntikohdetta ei ole, mutta Laprimilla on myynnissä kohteita laidasta laitaan. Sen sijaan halutuimmat kohteet Sarajärvi pystyy listaamaan välittömästä.
– Metsäpalstat, niitä kyllä menee, ja nyt tietysti loma-asunnot tähän aikaan vuodesta, kaksi mökkikauppaa haastattelupäivänä tehnyt Sarajärvi sanoo.
Myyntitoiveita ei ole silti heitetty romukoppaan. Taloon muutti nimittäin vuokralle Tampereelta yrittäjäperhe, jonka vanhin lapsi menee syksyllä toiselle luokalle.
– He sanoivat, että jos tulevaisuudennäkymät pysyvät hyvinä, niin he ehkä olisivat kiinnostuneita ostamaan talon muutaman vuoden kuluttua.
Pekkala-Vilhunen sanoi kaivanneensa muun muassa kulttuuripalveluja ja halusi muuttaa Helsinkiin tyttärensä perheen lähelle ja "rakentaa uutta elämää" pääkaupungissa.
Odotettu muutto Pasilaan
Hän muutti maaliskuussa kaksioon Pasilaan, mistä on kuitenkin lähdettävä pois heinäkuun alkuun mennessä, koska omistaja myy asunnon.
– Olen ihastunut tähän ympäristöön ja ottanut alueen haltuuni, hän sanoo tyytyväisenä ja etsii asuntoa samalta alueelta.
Pekkala-Vilhunen jäi tämän vuoden alusta työkyvyttömyyseläkkeelle hieman ennen kuin olisi saavuttanut vanhuuseläkeiän. Sosiaalialalla työskennelleen naisen tulot eivät hätyyttele palkkahaitarin yläpäätä. Pekkala-Vilhunen tulee toimeen korkeiden vuokrien Helsingissä, mutta rahankäytön perään on katsottava tarkkaan.
Hän on asunut elämänsä aikana myös Ruotsissa; sinne hän muutti nuorena vanhempiensa kanssa ja paluumuutti syntymäpaikkakunnalleen Ranualle oman poikansa tullessa kouluikään vuonna 1980.
Pekkala-Vilhunen on laskenut menettävänsä lähes 800 euroa kuukaudessa sekä Ruotsin että Suomen eläkeuudistusten takia. Ruotsista tulevan eläkkeen suuruuden pitäisi selvitä lähiviikkoina.
Helsingissä tervetullut olo
Toukokuun loppupuolella hän laittoi Facebookissa suljetulle helsinkiläiselle vuokra-asuntosivulle ilmoituksen asunnon löytämiseksi. Ihmisten reaktiot siellä ovat olleet vähintäänkin kannustavia.
On toivotettu lämpimästi tervetulleeksi Helsinkiin, puhuttu sukupolvia yhdistävästä ketjusta ja elämänkaarista. Myös ranualaiset Facebook-kaverit ovat onnitelleet häntä muutosta.
Kun vain saisi vielä joskus talon kaupaksi.