Heli, 22, ja Otto, 25, kyllästyivät Euroopan synkkään koronatilanteeseen ja ristiriitaisiin asenteisiin pandemiaa kohtaan. He päättivät muuttaa Ruandaan, joka on säästynyt ihmeellisen hyvin koronalta.
Pandemian alussa Heli ja Otto asuivat Alankomaissa, Amsterdamissa. Molemmat opiskelevat Amsterdamin yliopistossa kognitiivista neurotiedettä, ja Otto sen päälle myös kehitysmaatutkimusta.
Amsterdamissa koronatilanne oli huono, mutta silti ihmisten asenteet olivat vähätteleviä.
Kuten monessa muussakin Euroopan maassa, myös Alankomaissa nähtiin laajoja koronarajoituksia vastustavia mielenosoituksia. Viimeisellä viikolla ennen lähtöä keskustassa oli käynnissä protesti, jonka ohi Helin täytyi kulkea.
– Nousin ulos sporasta, ja joku mies tuli sanomaan, että minun täytyy ottaa maski pois, koska en tarvitse sitä ja se on naurettavaa, Heli kertoo.
Alankomaissa tartunnat kasvoivat sulkutilasta huolimatta
Myös tautitilanne oli synkkä, kevään aikana päivittäiset tartunnat ovat olleet keskimäärin 5 000–8 000 tartunnan paikkeilla. Yli 17 000 ihmistä on menehtynyt Alankomaissa koronan seurauksena.
Se huoletti etenkin Heliä, joka astmaatikkona kuuluu itsekin riskiryhmään. Aiemmat keuhkotulehdukset ovat vaatineet sairaalahoitoa, ja riskit alkoivat tuntua liian suurelta.
Tautitilanne ei näyttänyt parantuvan, vaikka maassa oli ollut sulkutila jo syksystä asti. Opiskelijat kaipasivat ulos asunnostaan.
– Aloimme miettiä, olisiko jotain muuta.
He löysivät EU:n verkkosivuston, jossa lueteltiin tartuntojen suhteen "vihreällä listalla" olevat maat. Muun muassa Australian, Singaporen ja Kiinan joukosta silmiin pisti Ruanda.
Ruandaan myös ulkomaalaiset ovat tervetulleita, kunhan koronatesti ennen ja jälkeen maahan saapumisen näyttää negatiivista.
Amsterdamiin verrattuna lennot ja majoitus olivat halpoja, joten tällä hetkellä muutenkin etänä opintojaan suorittavat Heli ja Otto päättivät lähteä kohti Afrikkaa.
Ruandassa koko epidemian aikana alle 400 koronakuolemaa
Jonkin verran pinta-alaltaan Alankomaita pienempi Keski-Afrikan valtio ei välttämättä tule matkakohteena suomalaiselle ensimmäisenä mieleen.
Helillä ja Otolla ei ollut mitenkään erityistä aiempaa suhdetta Ruandaan. Mutta jokin herätti kiinnostuksen heti, kun maa löytyi ”vihreältä listalta”.
– Suomessa ei kauheasti opeteta Afrikasta tai maanosan historiasta, mutta olin omatoimisesti törmännyt Ruandan kansanmurhaan vuonna -94. Sitä kautta olin lukenut lisää siitä ja tästä maasta, Heli kertoo.
Ruanda tosiaan näyttäisi selvinneen koronasta tähän mennessä kiitettävästi. Yli 12,5 miljoonan asukkaan maassa on raportoitu vain noin 25 000 tartuntaa, ja kuolemantapauksia alle 400.
Aluksi he miettivät, voiko hyvien tilastojen taustalla olla testauksen puutetta. Mutta paikan päälle saapuessaan he huomasivat, että testaus on jopa tehokkaampaa kuin osassa Eurooppaa.
Naisia kävelemässä värikkäissä mekoissa Ruandan pääkaupungissa Kigalissa huhtikuussa 2021. Kigalissa on maskipakko julkisilla paikoilla.
Australialaisen ABC-median mukaan viime vuonna Ruandassa kaikki koronatartunnan saaneet lähetettiin tarkkailuun terveyskeskukseen. Näin kuolemantapaukset saatiin pidettyä alhaalla. Maa on myös nopeasti reagoinut tartuntapiikkeihin tiukoilla rajoituksilla.
Naapurustoissa kiertää pienempiä terveydenhuollon ammattilaisten ryhmiä, jotka tekevät testejä, jäljittävät tartuntoja ja tukevat sairastuneita. Kaikki nämä toimet ovat kansalaisille ilmaisia.
Myös rokoteohjelma oli valmiina, kun ensimmäinen erä WHO:n köyhille maille suunnattuja Covax-rokoteohjelman rokotteita saapui Ruandaan.
Maan terveysministeri Agnes Binagwaho epäilee, että liika politikointi on länsimaiden huonon koronatilanteen taustalla.
– Politiikka on tappoase. Demokratian pitäisi olla ihmiskeskeistä, ei itsekeskeistä, Binagwaho sanoi ABC:n mukaan.
Sen lisäksi, että koronatilanne on Ruandassa erittäin hyvä, maa tunnetaan myös yhtenä Afrikan turvallisimpina maina. Kehitys kansanmurhan synkkien vuosien jälkeen on ollut nopeaa ja positiivista.
Kun Oton etiopialainen ystävä kuuli heidän muutostaan Ruandaan, oli hän tokaissut heidän olevan menossa Afrikan parhaimpaan maahan.
– Halusimme tulla paikan päälle katsomaan, mikä täällä on meininki, Heli kertoo.
Tarkat koronatoimenpiteet
Ja meininkihän on ollut oikein hyvä, nyt viikon Ruandan pääkaupungissa Kigalissa asuneet kaverukset kertovat.
– Ihmiset ovat erittäin ystävällisiä, se on se mikä korostuu.
Ruandassa ravintolat ovat auki ja liikkuminen päivisin on suhteellisen vapaata. Koronatoimet kuitenkin näkyvät kaikkialla arjessa.
Ruokaravintolaan mennessä mitataan kuume, käsiä on pestävä ahkerasti ja julkisilla paikoilla on käytettävä maskia.
Ja maskipakkoa noudatetaankin kuuliaisesti, koska sen rikkomisen seurauksena joutuu vuorokaudeksi urheilustadionille pystytettyyn "putkaan".
Kaupan päälle saa 10 000 Ruandan frangin sakon. Vaikka se onkin vain noin kahdeksan euroa, se on paikallisille iso raha.
Ihmisillä on myös velvollisuus ilmoittaa, jos näkevät ihmisiä ilman maskia tai kotibileet naapurissa.
"Täällä kunnioitetaan heikommassa asemassa olevia"
Heli ja Otto uskovat, että paikallisten asenne ja yhteisöllisyys ovat vaikuttanut Ruandan hyvään koronatilanteeseen. Paikallinen museo-opas oli katsonut Heliä pyörein silmin, kun hän oli kertonut Alankomaiden tilanteesta.
– Ihmisiä kuolee, ja sen takia täällä pyritään kunnioittamaan heikommassa asemassa olevia riskiryhmäläisiä ja vanhuksia, Heli sanoo.
Helin mukaan maan koronavarautuminen ei rajoitu pelkästään ihmisiin. Myös Ruandan kansallisylpeyttä, eli vuorigorilloita suojellaan koronatartunnoilta.
– Juteltiin paikallisen oppaan kanssa ja hän kertoi, että kaikkiin [luonnon]puistoihin, joissa on gorilloita tai muita apinoita, vaaditaan koronatestit.