Brasiliassa terveydenhuollon kantokyky on romahtamaisillaan, kun maan koronatilanne syöksynyt huonoimpaan jamaan koko pandemian aikana. Hätätilan julistuksesta toivotaan helpotusta, mutta myös rajoitusten vastustajia löytyy, kertoo São Paulossa asuva suomalainen Jelena Santalainen.
Tällä viikolla Brasilian kuolleisuusluvut ovat rikkoneet synkkiä ennätyksiä. Tiistaina raportoitiin lähes 2 800 kuolemaa vuorokaudessa.
– Se tarkoittaa sellaista yhtä kuolemantapausta kahdessa minuutissa täällä São Paulossa, Santalainen kuvailee.
Koko maan sairaalakapasiteetti on äärirajoillaan – kaikissa 27 osavaltiossa kahta lukuun ottamatta tehohoito-osastot ovat 80-prosenttisen täynnä.
Santalainen on työskennellyt ja asunut vuodesta 2019 saakka São Paulon osavaltiossa, jonka samanniminen pääkaupunki on Brasilian suurin kaupunki.
Noin 11 miljoonan asukkaan kaupunkiin julistettiin maanantaina hätätila ja ulkonaliikkumiskielto iltaisin. Vain välttämättömimmät kaupat ja apteekit ovat auki, ja on käyty keskustelua liikkumiskieltoa vahtivien vartijoiden lähettämisestä kaduille.
Epätasa-arvo kärjistyy kriisissä
Brasilian taloudellinen tasa-arvo näkyy myös viruksen leviämisessä. Maan hallitus loi viime vuonna hyvin nopeasti hätäohjelman, jossa jaettiin kaikista heikoimmin toimeentuleville noin 100 euroa kuussa pandemiasta selviytyäkseen.
Nyt ohjelma on lopetettu, mutta suunnitteilla on uusi ohjelma, jossa jaettaisiin noin 40 euroa kuussa.
– Se on tyhjää parempi, Santalainen toteaa.
Santalaisen mukaan epätasa-arvo näkyy etenkin viruksen leviämisessä.
– Slummeissa eli faveloissa ei ole esimerkiksi juoksevaa vettä. Kyllä se selvästi näkyy, että täällä paremmin toimeen tulevilla alueilla virus leviää vähemmän.
Päiväkodit suljettiin
Epätasa-arvo näkyy myös nuorten ja lasten kohdalla, Santalainen sanoo. Hän on töissä Suomen konsulaatissa koulutusalan tehtävissä, ja on nähnyt pandemian aiheuttaman muutoksen kasvatuksen osalta.
Brasiliassa on kuntien ja osavaltioiden julkisia kouluja, sekä yksityiskouluja.
Kaikilla julkisilla kouluilla ei ole varaa jakaa oppilaille laitteita etäopiskeluun, joten koulut suljettiin hätätilan ajaksi. Niissä päätettiin aikaistaa talvilomia, jotka yleensä vietettäisiin heinäkuussa.
Santalaisen mukaan ulkonaliikkumiskielto tuntuu suurkaupungissa – edes puistot eivät ole auki, eikä luontoa ole lähellä kuten Suomessa.
– Voit kuvitella, millaista se on näille lapsille, jotka ovat olleet neljän seinän sisällä jo pitkään, ja lomakin on sitä.
Julkiset koulut São Paulossa ehtivät olla auki noin kuukauden ennen kuin ne suljettiin hätätilan vuoksi. / Fernando Bizerra
Myös varhaiskasvatus on keskeytetty, eli päiväkodit on suljettu kokonaan. Se tuottaa ongelmia erityisesti välttämättömien alojen työntekijöille.
Monet vievätkin lapset hoitoon isovanhemmille, jotka kuuluvat riskiryhmiin.
Viime aikoina onkin käyty keskustelua päiväkotien avaamisesta edes välttämättömien alojen työntekijöiden lapsille.
Välinpitämätön presidentti
Käytännössä koko kaupungin sulkeutuminen on saanut kiitosta ja kritiikkiä. Erityisesti oikeistolaisen presidentti Jair Bolsonaron kannattajat ovat São Paulossakin protestoineet sulkutoimia vastaan.
Bolsonaro itse on vähätellyt virusta koko pandemian ajan ja verrannut sitä flunssaan.
Maanantaina, keskellä maan synkintä tautitilannetta, presidentti ilmaisi vastustavansa osavaltioiden asettamia rajoituksia.
– Lopettakaa valitus. Kuinka kauan aiotte itkeä tästä? presidentti kommentoi.
– Me kadumme kuolemia. Mutta mihin Brasilia päätyy, jos suljemme kaiken?
Bolsonaron kannattajat protestoivat rajoituksia vastaan São Paulossa 14. maaliskuuta. / Fernando Bizerra
Santalaisen mukaan Bolsonaron oma koronavirustartunta viime kesänä enemmänkin antoi kannattajille enemmän puhtia. Bolsonaro sairasti taudin lievän muodon, minkä kannattajat katsoivat osoitukseksi taudin vaarattomuudesta.
Bolsonaro on myös julkisuudessa kyseenalaistanut esimerkiksi rokotteiden tehon, mikä lisää ihmisten epäluottamusta lääkäreihin ja viranomaisiin.
– Osa kannattajista uskoo valitettavasti edelleen, että tämä on kiinalaisten salajuoni, Santalainen sanoo.
Bolsonarolle vaaditaan potkuja
Kaikki eivät ole presidentin kanssa samaa mieltä. São Paulon osavaltion kuvernööri João Doria kannattaa tiukkoja rajoituksia, ja onkin niitä hallitsemaansa osavaltioon asettanut – siinä määrin, mitä kuvernöörit voivat asettaa ilman keskushallinnon apua.
Myös osa kansalaisista pitää Bolsonaron asennetta vaarallisena. Maassa on nähty laajoja mielenosoituksia, joissa vaaditaan presidenttiä pois viralta.
Hautaustyöntekijä koronaan kuolleen henkilön haudalla São Paulossa 11. maaliskuuta. / Fernando Bizerra
– [Bolsonaron vastustajat] harrastavat panelaçoja, eli kattilan paukutusta, tarkoituksenaan saada Bolsonaro ulos tehtävästään. Eli he paukuttavat kattiloita parvekkeilta ja ikkunoista, ja säestävät paukuttelua huutamalla "fora Bolsonaro", eli "ulos Bolsonaro", Santalainen kuvailee.
Viruksen taltuttamisen ympärille onkin kehkeytynyt poliittinen vääntö, ja esimerkiksi Doriaa on povattu presidentin vastustajaksi seuraaviin vaaleihin. Myös maan entinen presidentti Luiz Inácio Lula da Silva on palannut julkisuuteen ja on kovaäänisesti tuominnut Bolsonaron toiminnan.
Maailmalla huolestuttu Brasilian tilanteesta
Brasilian tilanne aiheuttaa huolta myös muualla maailmassa, sillä virus on saanut levitä suhteellisen vapaasti ja on altis muunnoksille.
Brasiliassa onkin lähtenyt Amazonin alueelta leviämään muunnos P.1, joka on Britanniasta ja Etelä-Afrikasta löydettyjen muunnosten tapaan herkemmin leviävä.
New York Timesin mukaan muunnos on koetellut etenkin Amazonin osavaltion pääkaupunkia Manausta, jossa sen on todettu tartuttaneen uudelleen monia jo taudin aiemmin sairastaneita.
– Tiedemiehethän puhuvat, että tämä São Paulo sekä Manauksen alue ovat nyt vähän kuin koelaboratorio, kun virus on saanut aika vapaasti jyllätä, Santalainen sanoo.
Brasiliasta löydetty muunnos on tiettävästi levinnyt jo yli 20 maahan.
Teho-osasto São Paulossa oli täynnä koronapotilaita 13. maaliskuuta. / Fernando Bizerra
Kuten muu maailma, Brasiliakin yrittää taltuttaa koronaa rokotuksilla. Maalla on tällä hetkellä käytössään kolme rokotetta: Biontechin ja Pfizerin rokote ja Astra Zenecan rokote, kuten Suomessakin, sekä kiinalaisen Sinovacin rokote.
Brasiliassa on noin 212 miljoonaa ihmistä, joten väestön rokottaminen ei kuitenkaan ole helppo tehtävä. Tähän mennessä noin 5 prosenttia on saanut rokotteen ensimmäisen annoksen, joten urakkaa on yhä jäljellä.
Kansalaisilla vankka usko tulevaisuuteen
Santalaisen mielestä Suomessa suhtaudutaan virukseen suuremmalla paniikilla, kuin Brasiliassa. Siihen on Santalaisen mukaan myös looginen selitys.
– Ihmiset ovat tottuneet, että on paljon epävarmuutta elämässä, ei ole varmuutta oikeastaan mistään.
Santalaisen Rio de Janeirossa asuvalla ystävällä on matkailualan yritys, jossa ei ole käytännössä ollut ollenkaan asiakkaita vuoteen.
– Kysyin varovasti, että miten oikein pärjäät. Hän vain totesi, että "logo logo vai passar", kyllä tämä tästä menee kohta ohi.
Se kuvastaa Santalaisen mielestä hyvin paikallisten mentaliteettia.
– Vaikka täällä on suomalaisittain katsottuna todella vakava tilanne, silti he onnistuvat siitäkin löytämään sen, ettei se ikuisesti kestä. Se on minulle jatkuvan inspiraation kohde, josta me suomalaisetkin voisimme oppia. Tällainen valtava usko tulevaisuuteen, Santalainen sanoo.
Katso artikkelin alussa olevalta videolta, miltä elämä São Paulossa hätätilan keskellä näyttää.