Helsinkiä sunnuntaina ja pääsiäisenä vaivanneen löyhkän lähde oli todennäköisesti paikallinen, kertoo Ilmatieteen laitoksen sää-, meri- ja ilmastopalvelukeskuksen johtaja Juhana Hyrkkänen.
– Koska haju havaittiin vain paikallisesti ja lyhyen aikaa, on epätodennäköisempää, että kyseessä on muualta kulkeutunut haju, Juhana Hyrkkänen sanoo STT:lle.
Hyrkkäsen mukaan hajun alkuperä saattaisi olla Baltiassa tai Suomenlahden eteläpuolella, jos haju on kulkeutunut kauempaa. Keväisin paikallisia hajuja voi tulla myös luonnosta lumien sulaessa, Hyrkkänen sanoo.
– Hajun alkulähteestä on vaikea saada tarkkaa tietoa.
Sunnuntaina tuulet olivat etelänpuoleisia, mutta pääsiäisenä tuuli kaakon puolelta. Jälkimmäinen tarkoittaa Pohjois-Viron suunnalta tulevia tuulia.
Vielä sunnuntaina Ilmatieteen laitos arvioi, että muun muassa rikinkatkuiseksi kuvailtu haju saattaa olla peräisin Latviasta Kemerin kansallispuiston suoalueelta.
Mitä mieltä Ilmatieteen laitos on nyt sunnuntaisesta Latvia-teoriasta?
– Tiedot puoltavat enemmän teoriaa, että hajun lähde olisi paikallinen, Hyrkkänen sanoo.
Huolestua ei edelleenkään kannata, sillä kumpanakin ajankohtana ilmanlaatu oli Helsingissä hyvä.
– Ilmassa ei ollut mitään terveydelle haitallista kaasua tai pienhiukkasia, Hyrkkänen kertoo.
Vaikea saada tarkkaa tietoa
Ilmatieteen laitoksen sunnuntaina esittämän teorian mukaan syvällä suossa tapahtuu kemiallisia prosesseja, jotka tuottavat rikin hajua. Ilmatieteen laitoksella oli keskusteltu mahdollisuudesta, jonka mukaan suossa muodostuneet yhdisteet ovat muhineet koko talven lumen alla, ja keväällä niitä on vapautunut tavallista runsaammin.
Teorian mukaan hajun olisivat tuoneet Suomeen sääolosuhteet. Suon yllä tuuli heikosti useana päivänä, ja ilma olisi voinut sekoittua huonosti pystysuunnassa. Sen vuoksi rikkiyhdisteet olisivat jääneet ilmaan sakeana. Sen jälkeen matalapaine olisi voimistanut tuulia, jotka työnsivät rikinkatkua kohti Suomen rannikkoa ja Helsinkiä.
Kemerin kansallispuistosta on Helsinkiin linnuntietä noin 400 kilometriä.
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkija Seppo Knuuttila kommentoi STT:lle maanantaina, ettei teoria ole todennäköinen. Sen sijaan Knuuttila arvioi, ettei hajun lähde tule luonnosta vaan on polttoperäinen. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi kaatopaikan palaminen, jätteiden poltto tai teollinen laitos. Knuuttilan mukaan on todennäköisintä, että lähde on Venäjällä.
Latvian luonnonsuojeluvirasto kiisti sekin maanantaina arviot, joiden mukaan Helsingissä havaittu epämiellyttävä haju olisi voinut olla lähtöisin Kemerin suoalueelta.