Viisikymmentävuotiaan Helsingin Kaupunginteatterin kaksi vuotta kestänyt mittava peruskorjaus on valmistunut aikataulussa ja budjetti on pysynyt suunnitellussa 67 miljoonassa eurossa.
Suojellun teatterirakennuksen kunnostuksessa on vaalittu vanhaa ilmettä ja uusi tekniikka on piilotettu rakenteisiin. Toivottu muutos on tilojen esteettömyys ja yleisön wc-tilojen lisäys.
Kaupunginteatteri avaa ovensa elokuussa tuomalla näyttämölle Myrskyluodon Maija -suurmusikaalin.
Suuren näyttämön penkit on uudelleen verhoiltu ja muotoiltu.
Arkkitehti Timo Penttilän suunnitteleman rakennuksen julkisivun erikoisvalmisteiset laatat on puhdistettu ja vaihdettu yksitellen. Julkisivun valaistus luodaan yli sadalla valonheittimellä.
– Uusi julkisivun valaistus on näyttävä ja tyylikäs. Teatteritalossa sisällä kaikki on entisöity viimeisen päälle ja täällä on kohottunut ja hieno tunnelma, toteaa tekninen johtaja Antti Rehtijärvi Helsingin Kaupunginteatterista.
Katsomoiden ja lämpiöiden värityksessä on huomioitu arkkitehdin alkuperäiset suunnitelmat, joten kalusteet, marmoripinnat ja valaisimet on entisöity.
Näyttämön yläpuolella 6 kerroksessa on köysiullakko, josta ennen käsin vetämällä tehtiin näyttämölle nostoja, mutta nyt hissit hoitavat työn.
Tekniikka Broadwayn tasoa
Peruskorjauksen 67 miljoonan budjetista peräti 11 miljoonaa on käytetty teatteritekniikan uusimiseen.
– Meillä on uudet valo ääni- ja videojärjestelmät sekä näyttämömekaniikka – ihan vastaavia kuin Broadwayllä, joten täällä pystytään tekemään todella korkeatasoisia esityksiä, lisää Rehtijärvi.
22-metrisen pyörivän näyttämön tekniikka on uusittu vaihtamalla valoja tietokoneohjattuihin ledeihin. 25 metrin korkeudessa oleva köysiullakko hisseineen on automatisoitu. Suuren näyttämön huippulaadukas äänimaailma saadaan tehtyä 132 saliin sijoitetulla kaiuttimella.
Arffman on ylpeä teatterin henkilökunnan laulutaidosta, joka mahdollistaa huippumusikaalien esittämisen.
Vuoden alussa aloittaneen teatterin johtaja Kari Arffmanin mukaan teatteriin on saatavissa maailman uusimmat huippumusikaalit.
– Me jatketaan tietysti sellaisella mahdollisimman monipuolisella linjalla. Täytyy sanoa, että Helsingin Kaupunginteatteri on jo entuudestaan erittäin kuuluisa laadukkaista musikaaleista. Joka syksy tulee taatusti uusi musikaali ja meillä on niin hyvät suhteet maailmalle, että saamme tänne uusimmat esitykset, paljastaa Arffman.
Yleisön viihtyvyyttä on parannettu myös lisäämällä yleisövessoja, parantamalla esteettömyyttä ja taloon on tullut ulosvuokrattavia kabinetteja.
Helsingin Kaupunginteatterin edessä seisoo yhä yksi Suomen vanhimmista puista mustapoppeli.
Kummitus ja näyttelijöiden nukkumaparvi
Teatterikierroksella paljastuu, että Kaupunginteatterissa ei tiettävästi majaile kummitusta, vaikkakin kellarikerrokseen on kadonnut japanilainen turistiryhmä.
– Kysyin kummituksesta tänne töihin tullessani ja sain tietää, että talossa ei ole kummitusta, mutta on minulle kerrottiin, että kellarissa harhailee japanilainen turistiryhmä. Tällä ilmeisesti on sellainen todellisuuspohja, että joskus saksalaiset turisti olisivat eksyneet kellariin, sanoo asiakkuusvastaava Mikko Peltoniemi Kaupunginteatterista.
Tämä punainen ovi johtaa suurelle näyttämölle.
Teatterin henkilökunnan tiloissa on vihreitä, keltaisia ja punaisia ovia eikä kyse ole pelkästään trendikkäästä retrovärityksestä.
– Vihreä ovi on turvallista avata, punainen johtaa näyttämölle eikä sitä saa avata ja keltainen on myös käynti näyttämön välitilaan odottamaan pääsyä näyttämölle, sanoo Peltoniemi.
Myrskyluodon Maija musikaalia ehdittiin jo harjoitella viikko uusitussa talossa ennen kuin näyttelijät jäivät kesälomalle. Kuvassa vasemmalla pukuhuoneisiin lisätty nukkumaparvi kaiteineen kuten junassa.
Näyttelijöiden pukuhuoneissa on nyt myös kaksi sänkyä.
– Pukuhuoneeseen on tullut toinen sänky yläparvelle, sillä monet näyttelijät lepäävät täällä. Esimerkiksi Martti Suosalo nukkuu aina, kun siihen tarjoutuu tilaisuus, paljastaa Peltoniemi.
Korjattu 29.5. klo 21.11: Mikko Peltoniemen titteli asiakkuusvastaavaksi ja kadonneen turistiryhmän kansallisuus saksalaisesta japanilaiseksi.